Urpu Strellman ja Johanna Vaattovaara

Populaaristi popularisoinnista

Tutkija, lue tämä kirja ennen kuin olet tekemisissä toimittajien ja muiden tieteen yleistajuistajien kanssa! Teos kattaa koko kirjon tutkijoiden ja tiedeviestijöiden jännitteistä vuorovaikutusta. Se opastaa niin yleistajuiseen kirjoittamiseen kuin puhumiseenkin. Eri kirjoittajien näkökulmat täydentävät toisiaan niin kattavasti, että Tieteen yleistajuistaminen kuuluu käsikirjaksi jokaiselle tiedetoimittajalle ja tieteestä tiedottajalle.

Myös tiedeuutisten mediakriittiselle kuluttajalle voi olla hyödyllistä tietää, minkälaisen prosessin kautta vaikeasti ymmärrettävän tutkimuksen läpimurrosta syntyy kutakuinkin yleisymmärrettävä tiedeuutinen – ja mitä kompromisseja matkalla tehdään.

Suomen kielen yliopistonlehtori Toini Rahtu purkaa meitä tiedetoimittajiakin ehkä liikaa hallinneen kahtiajaon, jonka mukaan olisi olemassa jokin tietty yleistajuinen tekstityyli erotuksena tieteellisestä kirjoittamisesta. Pihtiputaan mummolle kirjoitetaan syövästä eri tavalla kuin akateemisille lukijoille, ja kaikille lääkäreille suunnattu tekstikin on vähemmän teknistä kuin jonkin erikoisalan sisäinen viestintä.

Marko Hamilo, vapaa tiedetoimittaja.

Gaudeamus 2013
281 s
978-952-495-263-7

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.