Niin hiukkasfyysikko, psykiatri kuin politiikan tutkija tarvitsee kykyä soveltaa tilastollisia menetelmiä. Oikeastaan sitä taitoa tarvitsee myös jokainen sanomalehden lukija. Iso osa kotimaan uutisistakin käsittelee tilastotietoa. Mitä merkitsee, että naisten euro on jonkin aineiston mukaan 80 senttiä? Mitä voimme päätellä siitä, että yhdessä maakunnassa elinajanodote on pitempi kuin toisessa?

Tilastomatematiikkaa, tilastollisia menetelmiä ja tilastollista päättelyä käsitteleviä oppikirjoja riittää. Mikko Ketokivi jatkaa tilastollisesta päättelystä tieteelliseen argumentointiin. Tilastollisen päättelyn tulkinta ei pääty siihen, että todetaan vaikka kahden muuttujan välisen korrelaation olevan tilastollisesti merkitsevä. Vasta teoreettinen selitys antaa tilastolliselle päättelylle sisällön ja yhdistää tutkimuksen tulokset laajempaan tieteelliseen kirjallisuuteen.

Vaikka Ketokiven kirja on suunnattu niille, jotka jo tuntevat tilastotiedettä, tavallinen sanomalehden lukijakin saa teoksen tosielämän esimerkeistä pohdittavaa.

Suomessa uutisoitiin aikoinaan selvitys, jonka mukaan naisten johtamat yritykset Suomen 500 suurimman yrityksen joukossa tuottivat paremmin kuin miesten johtamat. Ketokivi osoittaa, että vaikka aineistosta on päätelty tilastollinen fakta aivan oikein, sitä ei voi selittää sillä, että naiset olisivat parempia johtajia. Yksinkertaiset selitykset kuitenkin lumoavat niin tutkijoita kuin suurta yleisöä.

Marko Hamilo, vapaa tiedetoimittaja

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2015

Tilastollinen päättely ja tieteellinen argumentointi. Mikko Ketokivi, Gaudeamus 2015, 336 s., 33 €.