Jussi Simpura ja Jussi Melkas

Opi tilastoista ilman matematiikkaa.

Tilastot käyttöön! on kansalaisjohdatus tilastojen maailmaan. Matemaattisten kaavojen tarkan esittelyn sijaan teoksessa korostetaan tilastojen lukemisen taitoa. Sen tärkeä osa on kyky arvioida kriittisesti, kuinka tilastot vaikuttavat yhteisöllisessä elämässä: tilastojen maailma on ihmisen tekoa ja sellaisenaan myös vallan käytön kenttä.

Tilastojen merkitystä voi arvioida kysymällä, millainen maailma olisi, jos meillä ei olisi sitä kuvaavia tilastoja. Mitä luulisimme tietävämme ja mitä tietäisimme vain luulevamme esimerkiksi väestönmuutoksista, maailmankaupasta tai ympäristökysymyksistä? Mihin perustuisivat esimerkiksi kansantalouteen tai terveydenhoitoon liittyvät poliittiset päätökset? Maailma tuottaa tilastot, tilastot muokkaavat maailmaa, mutta tilastot eivät ole koko maailma. Taitava tilastojen lukija ymmärtää tämän.

Teoksen kirjoittajat VTT Jussi Simpura ja YTL Jussi Melkas ovat opettaneet tilastojen kriittistä lukemista vuosikausia. Kirjassaan konkarit ovat koonneet kokemuksistaan tiiviin kokonaisuuden opiskelijoiden, asiantuntijoiden ja muiden tilastoista kiinnostuneiden käyttöön.

Ruotsi ja Suomi 1700-luvun Ruotsin osana kuuluivat maailman edelläkävijöihin väestökirjanpidossa. Vilhelm Valloittajan ajan Englannin Domesday Book oli kuitenkin maailman ensimmäinen väestönlaskenta.

Nykyään briteillä on kyselytutkimusten mukaan erittäin suuri epäluottamus maansa virallisia tilastoja kohtaan. Ruotsissa ja Suomessa taas tilastotoimi nauttii hyvin suurta kansalaisluottamusta.

Tilastot käyttöön! on erilainen tilastotieteen oppikirja. Jussi Simpura ja Jussi Melkas ovat kirjoittaneet oppaan, joka kertoo yhteiskunnallisen tilastoinnin historiasta ja siitä, miten tilastotiedot nykyään syntyvät ja missä määrin niihin voi luottaa.

Tilastojen lukutaito on yhä tärkeämpi lukutaito. Joskus tilastot vääristelevät enemmän kuin emävale, mutta usein ne tiivistävät määrällistä tietoa oivallisella tavalla – kunhan lukija osaa tulkita niitä oikein. Yhtään matemaattista kaavaa kirjassa ei ole.

Marko Hamilo, vapaa tiedetoimittaja

Gaudeamus 2013
180 s
ISBN 978-952-495-296

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.