Moni tieteenharjoittaja saattaa vihastua filosofi Eero Ojasen uutta teosta lukiessaan. Vakavia tietoteoksia kirjoittanut filosofi sekoittaa iloisesti faktaa ja fiktiota Suomen historiaa esitellessään. Myös aikasuhteet sekoittuvat. Tapaamme Vesku Loirin laulamasta Eino Leinon runoja tämän patsaalla, kun Jean Sibelius kumppaneineen tulee ravintola Kämpistä kuuntelemaan laulajaa.

Vakavaa pohdiskeluakin löytyy. Ojasen mukaan suomalaisten yhteisöllisyyden puolesta puhuu se, että niin Seitsemässä veljeksessä, Kalevalassa kuin Tuntemattomassa sotilaassa henkilöt esitetään joukkona ja yhteispelaajina.

Lapsille ja nuorille kirja ei ehkä sovi, koska he saavat Suomen historiasta väärän kuvan. Aikuisella on  mainio mahdollisuus testata tietojaan ja yrittää seuloa faktat fiktiosta.

Pekka Wahlstedt, kriitikko ja vapaa toimittaja

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2014

Totinen Suomen historia. Eero Ojanen, Minerva 2014. 216 s., 28 €.

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.