Helsingin yliopiston täysinpalvellut historianprofessori Matti Klinge, 77, jaksaa vuodesta toiseen ilahduttaa  päiväkirjoillaan. Sarjaa on kertynyt jo 14 kappaletta. Klingellä on paljon osuvia huomioita varsinkin yliopistolaitoksesta ja yleisestä kulttuurirappiosta, mutta hän ei silti myrkytä lukijaa katkeruudella.

Klinge on ammattikunnalleen tyypilliseen tapaan itsekeskeinen. Psykologisin termein hänellä on poikkeuksellisen suuri minäviite. On silti tavattoman kiehtovaa seurata hänen loputonta matkustamistaan ja aina vain uusiin vanhoihin kirjoihin palaamistaan. Klinge muistuttaa meitä, että voi elää täyden ja laatuisan elämän vanhojen kirjojen keskellä, sanomalehtien urheilusivut salamannopeasti ohittaen.

Matti Wiberg, valtio-opin professori.

Julkaistu Tiede-lehdessä 1/2014.

Tuhoutuiko Rooma? Matti Klinge, Siltala 2013. 268 s., 36,75 €.

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.