Länsimaissa abstraktia ja viileää järkeä arvostetaan yli kaiken. Toisaalta länsimaalaiset rakastavat aivotonta viihdettä ja hömppää ja elävät epäterveellisesti lääketieteestä huolimatta.

Psykologi  Markku Ojanen haluaa poimia tunteesta ja järjestä  parhaat puolet ja saattaa ne tasapainoon keskenään. Kylmä ja tunteeton järki tekee ihmisestä koneen ja johtaa julmuuksiin, esimerkkinä natsien keskitysleirit. Tunne ilman järkeä jättää yksilön hetken mielijohteiden ja hillittömyyksien armoille.

Tunne antaa järjelle innostusta, intuitiota ja luovuutta, jotka ovat paitsi taiteen myös  tieteen merkittävien aikaansaannosten taustalla. Järki taas auttaa arvioimaan asioita realistisesti, johdonmukaisesti ja tavoitteellisesti.

Pekka Wahlstedt, kriitikko ja vapaa toimittaja

Tunne vai järki. polkuja viisaisiin valintoihin. Markku Ojanen, Minerva 2014. 402 s., 28 €.

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.