Neil Shubin, suom. Tuukka Perhoniemi

Olet osa kaikkeutta

Me sinisen planeetan lapset olemme enimmältään vettä. Sen vety on peräisin alkuräjähdyksestä, ja muutkin alkuaineemme tulevat tähdistä. Elämän pitkä historia taas näkyy monin tavoin ihmisen biologiassa.

Meillä ja luukaloilla on yhteinen esi-isä 450 miljoonan vuoden takana. Tästä kertoo nytkin se, kuinka sikiön munuaiset kehittyvät. Värinäkömme taas juontuu 40–30 miljoonan vuoden takaa. Tuolloin ilmasto viileni ja hedelmäpuut korvautuivat lehtipuilla. Apinaedeltäjistämme pärjäsivät ne, jotka erottivat puiden lehdistä punasävyiset eli parhaiten sulavat.

”Jokaisessa meissä piilee osa maailmankaikkeuden syvällisimmistä tarinoista”, kirjoittaa Neil Shubin, Chicagon yliopiston paleontologian professori. Kirja on pätevää, vetävää ja eloisaa synteesiä.

Shubin valottaa hyvin tieteen ajattelutapaa. Lapsikin näkee, että Afrikka ja Etelä-Amerikka sopivat palapelissä toisiinsa. Miksi tieteilijöiltä kesti vuosikymmeniä hyväksyä Alfred Wegenerin idea, että ne ovat joskus olleet samaa mannerta? Siksi, ettei pitäviä todisteita ollut. Ne löytyivät sittemmin valtamerien selänteistä. Myös lajien mittavat äkkikatoamiset olivat ongelma, kunnes katastrofien syyksi varmentuivat avaruudesta iskeytyneet jättikivet.

Tuula Koukku on eläkkeellä oleva päätoimittaja

Julkaistu Tiede-lehdessä 11/2013

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.