Juha Kanerva ja Vesa Tikander

Urheilulaji syntyy tuunaamalla

Olen itsekin elätellyt pesäpallon syntymyyttiä, jonka mukaan peli on Tahko Pihkalan suomalaistamaa baseballia. Mitä vielä, suomalaiset ovat lyöneet mailalla palloa ja ampaisseet juoksuun monin muodoin paljon ennen Pihkalaa. Urheiluguru lähinnä muunteli kuningaspallosta parilla baseballin sääntölainalla pesiksen.

Tuunaamista paljastuu monen urheilulajin takaa, osoittaa Juha Kanervan ja Vesa Tikanderin kivasti retro kirja urheilulajien historiasta. Nuorten miesten kristillisessä yhdistyksessä alkunsa saanut koripallo on oiva esimerkki. Ensin palloa heitettiin persikkakoriin. Sitten joku keksi ottaa pohjan pois, jolloin pallon sai tökättyä kepillä korista. Vähä vähältä lisättiin vanne, narusta punottu sukka ja taustalevy.

Kirja muistuttaa konseptiltaan Urheiluruutua, joka on suunnattu lajista kuin lajista intoutuvalle urheiluihmiselle. Minua konsepti on aina tuskastuttanut. Anteeksi pesäpalloilijat, mutta lajinne on hidaste, joka erottaa minut jalkapallon maalikimarasta.

Kirjassa toisten lajit voi hypätä yli.

Mikko Puttonen

Teos 2012
496 s
978-951-851-345-5

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.