Alain de Botton, suomennos Hannu Poutiainen

Ateisti kehuu uskontoja.

Kannattaako uskontoja väheksyä, kun niiden oppeja voisi pikemminkin hyödyntää? Mitä ja miten, sen kertoo Uskontoa ateisteille. Uskontojen suosio perustuu siihen, miten varmoja vastauksia niillä on tarjota inhimillisiin ongelmiimme: vaivasi sinua mikä tahansa, mitä tahansa toivot tai pelkäätkään, uskonnolla on sinulle vastaus. Tähän lupaukseen taas perustuu uskontojen valta: ne tarjoavat elämästäsi kokonaisvaltaisen tulkinnan, jonka saat vastauksen kylkiäisenä. Uskonnolla on ongelmiisi vastaus – kunhan uskot juuri siihen jumalaan, jolta vastauksen väitetään tulevan. Näin uskonnot ovat onnistuneet kolonisoimaan suuren osan inhimillisestä elämysmaailmasta. Paljon keskustelua aiheuttaneessa teoksessaan Uskontoa ateisteille Alain de Botton ehdottaa, että on korkea aika kääntää kolonisaation suunta. Uskonnoton aikamme ei voi enää hyväksyä uskontojen yliluonnollista ja dogmaattista sisältöä. Silti olisi suuri menetys, jos kaiken tuon hylätessämme luopuisimme myös kaikesta siitä viisaudesta, jota uskonnot pitävät sisällään. Vuosisatojen ajan uskonnot ovat tarjonneet lohtua, vaalineet yhteisöllisyyttä ja painineet kuolevaisuutemme kanssa. Näin tehdessään ne ovat luoneet korvaamattomia psyykkisiä ja sosiaalisia mekanismeja, joista maallistuneenkaan yhteiskunnan ei pitäisi luopua. Siksi uskovaisten ja uskonnottomien välinen vastakkainasettelu olisi jo jätettävä taakse.

Sveitsiläissyntyinen filosofi ja kirjailija Alain de Botton kääntää uskontokeskustelun ympäri. Siinä missä ateistit ovat yleensä käyttäneet kohtuuttoman paljon energiaa todistellakseen, ettei jumalia voi olla olemassa, ateistivanhempien kasvattamalle de Bottonille jumalattomuus on itsestäänselvyys.

Taistelevalle ateistille kristillinen etiikka on yksilöllisyyttä tarpeettomasti tukahduttava ja yhteiskunnallisesti irrationaalinen uskomusjärjestelmä. Todistelemalla jumalan olemattomuuden luonnontieteellisesti ateisti uskoo romahduttavansa uskonnon myös yhteiskunnallisena instituutiona ja moraalin perustana.

Juuri tällaisille ateisteille de Botton tarjoaa yllättäviä, uusia näkökulmia. Uskonnoilla on de Bottonin mielestä myös hyviä puolia. Ne muistuttavat ihmisten erehtyväisyydestä ja varoittavat ylimielisyydestä, antavat lohtua ja pitävät ihmiset erossa maallisten utopioiden houkutuksesta. Sen sijaan, että haluaisi päästä näistä uskontojen piirteistä eroon, de Botton kysyy, miten niistä voitaisiin pitää kiinni myös maallisessa yhteiskunnassa, joka on vapautunut uskontojen perinteisistä yliluonnollisista uskomuksista.

Marko Hamilo, vapaa tiedetoimittaja

Basam books 2013
344 s
978-952-260-120-9