Alain de Botton, suomennos Hannu Poutiainen

Ateisti kehuu uskontoja.

Kannattaako uskontoja väheksyä, kun niiden oppeja voisi pikemminkin hyödyntää? Mitä ja miten, sen kertoo Uskontoa ateisteille. Uskontojen suosio perustuu siihen, miten varmoja vastauksia niillä on tarjota inhimillisiin ongelmiimme: vaivasi sinua mikä tahansa, mitä tahansa toivot tai pelkäätkään, uskonnolla on sinulle vastaus. Tähän lupaukseen taas perustuu uskontojen valta: ne tarjoavat elämästäsi kokonaisvaltaisen tulkinnan, jonka saat vastauksen kylkiäisenä. Uskonnolla on ongelmiisi vastaus – kunhan uskot juuri siihen jumalaan, jolta vastauksen väitetään tulevan. Näin uskonnot ovat onnistuneet kolonisoimaan suuren osan inhimillisestä elämysmaailmasta. Paljon keskustelua aiheuttaneessa teoksessaan Uskontoa ateisteille Alain de Botton ehdottaa, että on korkea aika kääntää kolonisaation suunta. Uskonnoton aikamme ei voi enää hyväksyä uskontojen yliluonnollista ja dogmaattista sisältöä. Silti olisi suuri menetys, jos kaiken tuon hylätessämme luopuisimme myös kaikesta siitä viisaudesta, jota uskonnot pitävät sisällään. Vuosisatojen ajan uskonnot ovat tarjonneet lohtua, vaalineet yhteisöllisyyttä ja painineet kuolevaisuutemme kanssa. Näin tehdessään ne ovat luoneet korvaamattomia psyykkisiä ja sosiaalisia mekanismeja, joista maallistuneenkaan yhteiskunnan ei pitäisi luopua. Siksi uskovaisten ja uskonnottomien välinen vastakkainasettelu olisi jo jätettävä taakse.

Sveitsiläissyntyinen filosofi ja kirjailija Alain de Botton kääntää uskontokeskustelun ympäri. Siinä missä ateistit ovat yleensä käyttäneet kohtuuttoman paljon energiaa todistellakseen, ettei jumalia voi olla olemassa, ateistivanhempien kasvattamalle de Bottonille jumalattomuus on itsestäänselvyys.

Taistelevalle ateistille kristillinen etiikka on yksilöllisyyttä tarpeettomasti tukahduttava ja yhteiskunnallisesti irrationaalinen uskomusjärjestelmä. Todistelemalla jumalan olemattomuuden luonnontieteellisesti ateisti uskoo romahduttavansa uskonnon myös yhteiskunnallisena instituutiona ja moraalin perustana.

Juuri tällaisille ateisteille de Botton tarjoaa yllättäviä, uusia näkökulmia. Uskonnoilla on de Bottonin mielestä myös hyviä puolia. Ne muistuttavat ihmisten erehtyväisyydestä ja varoittavat ylimielisyydestä, antavat lohtua ja pitävät ihmiset erossa maallisten utopioiden houkutuksesta. Sen sijaan, että haluaisi päästä näistä uskontojen piirteistä eroon, de Botton kysyy, miten niistä voitaisiin pitää kiinni myös maallisessa yhteiskunnassa, joka on vapautunut uskontojen perinteisistä yliluonnollisista uskomuksista.

Marko Hamilo, vapaa tiedetoimittaja

Basam books 2013
344 s
978-952-260-120-9

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.