Aate ajaa veritekoon

Tietokirjailija, historian dosentti Teemu Keskisarja on aikaisemminkin tutkinut suomalaista väkivalta- ja rikoshistoriaa. Uusimman kirjan aiheena on suomalainen terrorismi. Keskisarja analysoi kuusi erillistä tapausta, jotka ajoittuvat 1800-luvun kielikiistoista 1940-luvulle.

Keskisarjan lähestymistapapainottaa henkilöhistoriaa ja psykologiaa; hän sanoo jo esipuheessaan aikovansa tarkastella ”hetkiä, paikkoja, yksilöitä ja mielentiloja”.

Teoksessa näkyy vahva taustatyö. Keskisarja joutuu tosin paikoitellen tekemään oletuksia arvioidessaan mielentiloja.Henkilöhistoriaa painottava lähestymistapa voisi johtaa psykologisoivaan ymmärtämiseen, mutta Keskisarja pysyy neutraalina tutkijana. Hän pyrkii objektiivisuuteen, mihin vaikuttaa myös tapausten valinta: vaikka tutkittavana on lyhyt ajanjakso, tapaukset on poimittu poliittisen kentän eri puolilta. Tulos on sarja kuvauksia yksilön ahdistuksesta suuriksi koettujen koneistojen edessä ja ahdistuksen purkautumisesta väkivallantekoina.

Riku Ylönen. Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden maisteri.

Atena Kustannus Oy 2010
292 s
9789517966238

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.