Tiedekustantaja kantaa huolta

Pienkustantamo Terra Cognita on yhden vihaisen keski-ikäisen miehen, Kimmo Pietiläisen, hanke. Ilman Terraa tällekin palstalle olisi vuosien varrella jäänyt luonnontieteellisen suomenkielisen populaarikirjallisuuden kohdalle iso aukko.

Yhä vihainen mutta jo eläkeikää lähestyvä Pietiläinen kertaa pamfletissaan, miksi hänen oli välttämätöntä alkaa julkaista suomenkielistä tiedekirjallisuutta, kun kukaan muukaan ei sitä tehnyt.

Jos Terra Cognita lopettaa, henkinen tyhjiö uhkaa palata suomalaiseen kulttuuriin.

Korvaamattomana Pietiläinen ei onneksi itseään pidä. Hän päinvastoin vaatii, että valtion pitäisi alkaa rahoittaa sitä, mitä hän on viime vuosikymmenet tehnyt: ”tuoda modernia maailmankulttuuria Suomeen”.

Marko Hamilo

Terra Cognita 2012
90 s
978-952-5697-54-4

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.