Valo on elämän perusta. Se on myös tieteellisen tutkimuksen perusedellytys, sillä ilman valoa ei teleskoopeilla ja mikroskoopeilla näe mitään. Toisaalta valo on tieteellisen tutkimuksen kohde sekä teoriassa että käytännössä.
1600-luvulla Isaac Newton arveli valon koostuvan hiukkasista, mutta Christiaan Huygens osoitti, että se on aaltoliikettä. Kunnes Albert Einstein 1905 kehitti fotoniteorian. Se paljasti, että valo on sittenkin yhtä aikaa hiukkanen ja aalto. 1800-luvulla paljastuivat valon yhteydet sähköön ja magnetismiin. Nykyään koko yhteiskunta ja sen tulevaisuus ovat sähkön ja valon varassa.
Kalevi Rantanen esittelee valon pitkää historiaa kivikauden leirinuotioilta nykyajan sähköön, lasereihin ja muihin valon muotoihin.
Näkymättömät rakennukset, pimeässä loistavat kasvit, silmään upotetut tietokoneen näytöt, itseään ohjaavat ja toistensa kanssa kommunikoivat autot – kaikkien näiden tulevaisuuden ihmeiden takana on valo, sen syvällinen ymmärtäminen ja monipuolinen hyödyntäminen.
Pekka Wahlstedt, kriitikko ja vapaa toimittaja
Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2015
Valo ja sen hyödyntäminen ennen ja nyt. Kalevi Rantanen, Art House 2015. 206 s., 34,50 €.
