Yhä loisteliaampi majakkakirja

Suomen majakat sijaitsevat ainutlaatuisen karuilla ulkosaariston luodoilla ja hivelevät silmää. Ei ihme, että viime vuosina on julkaistu kalliita ja näyttäviä kuvakirjoja, jotka esittelevät näitä arkkitehtuurin helmiä.


Tieto-Finlandia-ehdokkaaksi kivunnut uutuus on vielä näyttävämmin kuvitettu majakkakirja. Siinä muun muassa julkaistaan ensimmäistä kertaa Kansallisarkistoon pölyttymään unohdetut historiallisten majakoiden alkuperäiset rakennuspiirustukset.


Kirjan kiehtovat tekstit on kirjoittanut majakkahistoriaan erikoistunut entinen merikapteeni Seppo Laurell, joka kirjoitti myös kymmenen vuotta sitten julkaistun Suomen majakat - teoksen. Petri Porkolan kauniit valokuvat täydentävät piirustuksista ja kartoista koostuvaa kuvitusta.


Maakravulle voi tulla yllätyksenä, että viimeisillä kivillä ennen avomerta voi ihailla jopa C. L. Engelin kaltaisten huippuarkkitehtien töitä. Ikävä kyllä osa niistä on päässyt rapistumaan sen jälkeen, kun pienemmät väyläloistot ja satelliittinavigointi ovat ottaneet majakoiden tehtävät – samalla kun maissa suojellaan makkaraa muistuttavia parkkitaloja.


Valo merellä on arvokas ja tyylikäs lahjakirja merihenkiselle, vaikkei siinä niin kauheasti uutta sisältöä edeltäjiinsä nähden olekaan. Toivottavasti se myös herättää suojelemaan näitä kallioluotojen kaunottaria.


MARKO HAMILO

John Nurmisen säätiö 2009
360 s
9789529745289

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.