Yhdysvaltain historia esitetään usein suurena, suoraviivaisena ja säröttömänä kertomuksena. Ari Helon mukaan kuva on kaunisteltu ja siloteltu. Hänen teoksensa Yhdysvaltain demokratian synty tuo esiin ristiriidoilla kyllästetyn ja kivuliaan prosessin. Eivätkä vapauden ja tasa-arvon ihanteet ole vieläkään täysin toteutuneet. 

Itse asiassa vapaus ja tasa-arvo koskivat aluksi vain valkoisia miehiä. Jopa kansanvallan kannattajan perikuvana pidetty Thomas Jefferson omisti orjia. Syvä kuilu rikkaiden ja köyhien välillä söi pohjaa perustuslain yleviltä lauseilta. Myös nykyajan vitsauksena pidetty keinottelu ja lamakaudet riivasivat Yhdysvaltoja jo varhain.

Läpi Amerikan historian suuri jännite on vallinnut liittovaltion valtaa ajavan federalismin ja osavaltioiden itsenäisyyttä puolustavan antifederalismin välillä. Federalistien mielestä osavaltioiden itsenäisyys johti nurkkakuntaisuuteen ja oman edun ajamiseen. Antifederalistit vertasivat liittovaltion valtaa entiseen emämaahan. Yksilön ja yhteisön ristiriita on polttavimpia ongelmia myös nykyään, niin Yhdysvalloissa kuin muuallakin.

Kirja on tiivistä tekstiä, ja tapahtumien ja henkilöiden kirjo pakottaa usein lukijan palaamaan taaksepäin jo lukemaansa. Asioita selkeyttävät kirjan lopusta löytyvät perustamisdokumentit itsenäisyysjulistuksesta perustuslakiin ja sen moniin lisäyksiin. Niistä on helppo seurata lain kehitystä näihin päiviin asti.

Pekka Wahlstedt, kriitikko ja vapaa toimittaja

Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2015.

Yhdysvaltain demokratian synty. Unionin idea ja amerikkalainen historiankäsitys. Ari Helo, Gaudeamus 2014. 269 s., 37 €.

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.