Teemu Keskisarja

Veri roiskuu karjalaisten kaupungissa.

Teemu Keskisarja on hämmentävä historioitsija. Hän loihtii loppuun kalutuilta kuulostavista aiheista uutta hurjalla tahdilla – kirjan vuodessa, parhaana kolme. Eikä mitä hyvänsä hömppää, vaan alan helmiä.

Taas kerran vetävä kudelma syntyy vankasta lähdeaineistosta ja kaunokirjallisesta otteesta, joka pitää lukijan pihdeissä kuin parhaassa dekkarissa. Keskisarja marssittaa näyttämölle värikkään persoonan toisensa jälkeen. Ääneen pääsevät niin linnakundista punapäälliköksi noussut Jallu Kaipiainen, kiihottaja Gunnar Mörn kuin jääkäriupseeri Kalle Mata – Mannerheimia unohtamatta. Lukijalle jää jännitys: kuinka heidän lopulta käy.

Keskisarja on valinnut näyttämönsä huolella. Viipurissa ammuttiin sisällissodan lähtölaukaukset, ja siellä punainen ja valkoinen terrori yltyivät äärimmäisyyksiin. Syyllisiä Keskisarja ei etsi. Ihmiset ja tapahtumat puhukoot puolestaan.

Jukka Ruukki, Tiede-lehden päätoimittaja
Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2013

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.