Mitä on venäläinen samppanja? Mies juo vodkaa ja vaimo kihisee.

Tutkija Ilmari Susiluodon mukaan Venäjää ei voi ymmärtää ilman viinaa. Esimerkiksi Neuvostoliitto syntyi, eli ja luhistui vodkan voimalla. Viimeisen niitin sosialismiin iski Mihail Gorbatšovin raittiuskampanja, joka ei lopettanut kansalaisten ryyppäämistä vaan romahdutti valtion viinatulot ja painoi maan talouden syöksykierteeseen.

Teksti vilisee hauskoja anekdootteja venäläisestä juomaperinteestä ja vodkanhuuruisten hallitsijoiden toilailuista. Loppua kohden kirja saa traagisempia sävyjä.

Nyky-Venäjästä leivotaan mahtivaltiota ja bisneskeidasta, mutta tilastot ennustavat jotain muuta. Myrkkyviina, kännissä rähinöinti ja rattijuopot ovat tappaneet 900 000 venäläistä 10 viime vuoden aikana. Vertailun vuoksi: Irakin sodassa kaatuneiden amerikkalaissotilaiden määrä on vain muutama promille Venäjän viinakuolemista. Väestö vanhenee ja heikkenee, ja alkoholismi ajaa erityisesti nuoria itsetuhon tielle. Millaista tulevaisuutta voi povata maalle, missä miesten eliniän odote on lyhyessä ajassa pudonnut 63 vuodesta 53 vuoteen?

Jukka Ruukki

Ajatus Kirjat, Gummerus 2007
236 s
9789512074969

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.