Diginiksejä yksityisyyden suojeluun

Ja taas yksi kirja, jossa filosofoidaan yksityisyyden katoamisesta tietoyhteiskunnassa?

Ei sentään. Tietotekniikan popularisoija Petteri Järvinen tarjoaa kiitettävästi konkretiaa niille, jotka haluavat pitää ainakin osan elämästään tirkistelyn ulkopuolella.

On kirjassa hieman turhanaikaista pelotteluakin.

En vieläkään osaa pitää uhkakuvana sitä, että kauppaketju tietää minun ostavan ranskalaisia juustoja useammin kuin vaippoja tai naistenlehtiä. Voiko järkevästi kohdennetun mainonnan vastaanottajaksi joutuminen olla niin kauheaa?

Jokainen päättää tietysti itse, mitä riskejä haluaa ottaa – kunhan tietää, mitä tietoja itsestä mihinkin rekisteriin ja tietokantaan jää. Järvinen käy kattavasti läpi kännykästä ja valvontakameroista aina valtioiden tiedustelupalveluihin asti, mikä yksityisyyttä uhkaa – ja miten digitaalista kotirauhaansa voi kaikesta huolimatta yhä suojella.

Marko Hamilo

Docendo 2010
351 s
9789510361573

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.