Jos vieraan tähden planeetalla on kaasu-kehä, se paljastuu, kun emotähden valo paistaa siitä läpi. Kuva Nasa
Jos vieraan tähden planeetalla on kaasu-kehä, se paljastuu, kun emotähden valo paistaa siitä läpi. Kuva Nasa
Luotaimen lähettäminen vieraan tähden planeetoille on scifiunelma, 
jonka toteutuminen ei 
ole tähänastisin tekniikoin näköpiirissä. Meidän 
täytyy tyytyä tutkimaan eksoplaneettoja omalta etäisyydeltämme. Kuva Nasa & Esa
Luotaimen lähettäminen vieraan tähden planeetoille on scifiunelma, jonka toteutuminen ei ole tähänastisin tekniikoin näköpiirissä. Meidän täytyy tyytyä tutkimaan eksoplaneettoja omalta etäisyydeltämme. Kuva Nasa & Esa
Kaksi tapaa tutkia eksoa.
Planeetta esiin. Kepler-avaruuskaukoputki on tuijottanut yli sataatuhatta lähitähteä havaitakseen himmenemisen, joka johtuu 
planeetan kulkemisesta tähden editse. 
Tyypillisesti tähti himmenee ylikulun aikana noin 
yhden kymmenestuhannesosan.

Kaasukehä esiin. Planeetan kaasukehän valoa imevistä molekyyleistä riippuu, millaisen osan tähtensä valosta eksoplaneetta heijastaa meitä kohti. Kun planeetta peittyy tähden taakse, niiden yhteisvalo himmenee. Mittaamalla 
himmenemistä eri aallonpituuksilla tähtitieteilijät voivat päätellä kaasukehän koostumuksen. Kuva Nasa
Kaksi tapaa tutkia eksoa. Planeetta esiin. Kepler-avaruuskaukoputki on tuijottanut yli sataatuhatta lähitähteä havaitakseen himmenemisen, joka johtuu planeetan kulkemisesta tähden editse. Tyypillisesti tähti himmenee ylikulun aikana noin yhden kymmenestuhannesosan. Kaasukehä esiin. Planeetan kaasukehän valoa imevistä molekyyleistä riippuu, millaisen osan tähtensä valosta eksoplaneetta heijastaa meitä kohti. Kun planeetta peittyy tähden taakse, niiden yhteisvalo himmenee. Mittaamalla himmenemistä eri aallonpituuksilla tähtitieteilijät voivat päätellä kaasukehän koostumuksen. Kuva Nasa
Planeetoista 
on jo ruuhkaa.
Vuodesta 2011 alkaen tähtitieteilijät ovat löytäneet keskimäärin kolme vieraan tähden planeettaa joka viikko. Galaksissamme Linnunradassa planeettoja 
arvioidaan olevan kaikkiaan yli sata miljardia. 
Kuvaan on luokiteltu 1 063 eksoa, joiden olemassa-
olo oli vahvistettu 20. tammikuuta mennessä.
Lähde: Planetary Habitability Laboratory, Arecibo. Kuva Nasa & Esa
Planeetoista on jo ruuhkaa. Vuodesta 2011 alkaen tähtitieteilijät ovat löytäneet keskimäärin kolme vieraan tähden planeettaa joka viikko. Galaksissamme Linnunradassa planeettoja arvioidaan olevan kaikkiaan yli sata miljardia. Kuvaan on luokiteltu 1 063 eksoa, joiden olemassa- olo oli vahvistettu 20. tammikuuta mennessä. Lähde: Planetary Habitability Laboratory, Arecibo. Kuva Nasa & Esa

Galaksimme kuhisee planeettoja. Niiden kaasukehistä osataan nyt hakea elonmerkkejä.

Kaikki paikalla olleet luultavasti muistavat tilaisuuden lopun ikäänsä. Amerikan tähtitieteellisen seuran kokouksessa Texasin San Antoniossa tammikuussa 1996 Geoffrey Marcy San Franciscon osaval­tionyliopistosta ja Paul Butler Kalifor­nian yliopistosta...

Tilaajille

Haluatko lukea koko artikkelin?

Hyödynnä maksuton tutustumistilaus, niin pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita:

Tilaajille
Tietoliikennesatelliittien määrä kasvaa räjähdysmäisesti viimeistään 2020-luvulla. Kilpajuoksu avaruuden internetistä on alkanut. Kuva: Nasa
Tietoliikennesatelliittien määrä kasvaa räjähdysmäisesti viimeistään 2020-luvulla. Kilpajuoksu avaruuden internetistä on alkanut. Kuva: Nasa
Kymmensenttisiä kuutioita voi  liittää myös yhteen. Osa niistä varmasti välittää nettiliikennettä 2020-luvulla. Kuva: Nasa
Kymmensenttisiä kuutioita voi  liittää myös yhteen. Osa niistä varmasti välittää nettiliikennettä 2020-luvulla. Kuva: Nasa
OneWeb kaavailee kattavansa koko maapallon noin 650 satelliitilla. Kuva: OneWeb
OneWeb kaavailee kattavansa koko maapallon noin 650 satelliitilla. Kuva: OneWeb
03b tarjoaa jo laajakaistayhteyksiä Afrikkaan. Kuva: 03b
03b tarjoaa jo laajakaistayhteyksiä Afrikkaan. Kuva: 03b
SpaceX käyttää avaruusasemalennoilla koeteltuja avaruusaluksia. Kuva: Nasa
SpaceX käyttää avaruusasemalennoilla koeteltuja avaruusaluksia. Kuva: Nasa
Kokenut satelliittiyritys Iridium on rakentamassa uutta satelliittiparvea. Kuva: Iridium
Kokenut satelliittiyritys Iridium on rakentamassa uutta satelliittiparvea. Kuva: Iridium
Avaruussatelliittien pitää kiertää maapalloa matalalla, jotta netti toimii tarpeeksi nopeasti. 1. Geosynkroninen eli saman kohdan yllä pysyvä rata, noin 35 700 kilmetrin korkeudella. 2. Keskitason rata, 2 000- 35 700 kilometrin korkeudella. 3. Matala kiertorata, 180-2 000 kilometrin korkeudella.
Avaruussatelliittien pitää kiertää maapalloa matalalla, jotta netti toimii tarpeeksi nopeasti. 1. Geosynkroninen eli saman kohdan yllä pysyvä rata, noin 35 700 kilmetrin korkeudella. 2. Keskitason rata, 2 000- 35 700 kilometrin korkeudella. 3. Matala kiertorata, 180-2 000 kilometrin korkeudella.

Maan kiertoradalla netti vapautuu valtioiden asettamista rajoista.

Avaruuskilpa on saanut uuden muodon. Nyt ei ole kyse kylmästä sodasta eikä kilpajuoksusta Kuuhun. Nyt internet nousee avaruuteen.

Avaruuden kautta nettiyhteydet laajenevat nopeasti maapallon syrjäseuduille. Samalla ne, jotka hallitsevat internetin viestiliikennettä taivaalta, suojautuvat...

Tilaajille

Haluatko lukea koko artikkelin?

Hyödynnä maksuton tutustumistilaus, niin pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita:

Tilaajille
Rikas Eurooppa joutuu miettimään tarkasti, miten perustella heikompiosaisten tulokkaiden torjumista. Kuva: Lehtikuva
Rikas Eurooppa joutuu miettimään tarkasti, miten perustella heikompiosaisten tulokkaiden torjumista. Kuva: Lehtikuva
Intiassa kastijärjestelmän pohjalle syntyneille sälytetään likaisimmat työt, kuten lannan levitys. Kuva: Getty Images
Intiassa kastijärjestelmän pohjalle syntyneille sälytetään likaisimmat työt, kuten lannan levitys. Kuva: Getty Images
Juutalaisia on alistettu ja vainottu niin paljon, että heillä on erityinen muistelupäivä historian suruille. Kuva: Getty Images
Juutalaisia on alistettu ja vainottu niin paljon, että heillä on erityinen muistelupäivä historian suruille. Kuva: Getty Images
Koko Afrikka on saanut ebolaleimaa, vaikka tauti riivaa vain länsinurkkaa. Kuva: Getty Images
Koko Afrikka on saanut ebolaleimaa, vaikka tauti riivaa vain länsinurkkaa. Kuva: Getty Images
Itä-Aasian eläintorien tautiriskien takia joissakin maissa on kartettu kaikkia kiinalaisia. Kuva: Getty Images
Itä-Aasian eläintorien tautiriskien takia joissakin maissa on kartettu kaikkia kiinalaisia. Kuva: Getty Images

Kautta aikain ihminen on löytänyt syntipukit sairauksiin oman yhteisönsä ulkopuolelta. Syytämme taudeista niitä, joita halveksimme.

Siitä lähtien, kun ebola keväällä 2014 nousi maailman puheenaiheeksi, monet afrikkalaistaustaiset ihmiset ovat joutuneet ennakkoluulojen kohteiksi. Yhdysvalloissa heitä on ebolapelon takia kiusattu kouluissa, heiltä on evätty pääsy työpaikoille, heille ei ole tarjoiltu ravintoloissa, eikä heitä...

Tilaajille

Haluatko lukea koko artikkelin?

Hyödynnä maksuton tutustumistilaus, niin pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita: