Loki löytyi Lokin linnan kuumien lähteiden liepeiltä Atlantin pohjasta. Kuva Centre for Geobiology, Bergen, Norway, R.B. Pedersen
Loki löytyi Lokin linnan kuumien lähteiden liepeiltä Atlantin pohjasta. Kuva Centre for Geobiology, Bergen, Norway, R.B. Pedersen

Merenpohjan arkeoni keksi kävelyn eväät.

Ihmisen solut ovat tumallisia ja muutenkin mutkikkaita, mutta jotenkin niiden on täytynyt kehittyä bakteerimaisen yksinkertaisista mikrobisoluista. Nyt Atlantin pohjasta on löytynyt aiemmin tuntematon arkeonien eli arkkieliöiden ryhmä, joka sopii bakteerimaisten ja mutkikkaiden solujen välimuodoksi.

Löydöstä raportoivat Uppsalan yliopiston Anja Spang ja hänen kollegansa Nature-lehdessä. Nimekseen uusi arkeoniryhmä on saanut Lokiarchaeota, tuttavallisemmin Loki.

Nimi viittaa löytöseutuun. Se on merenpohjassa Atlantin keskiselänteellä Norjan ja Grönlannin välillä toimiva kuumien lähteiden kenttä, joka on viikinkijumala Lokin mukaan nimetty Lokin linnaksi.

Linkistä kiistelty

Arkeonit ovat bakteerien kokoisia ja näköisiä mutta muistuttavat kemialtaan osittain enemmän meidän solujamme kuin bakteereita. Eliökunnan sukupuu onkin nykyisin tapana jaotella kolmeen päähaaraan eli domeeniin: bakteereihin, arkeo­neihin ja meihin eukaryootteihin eli tumallisiin.

Meidän solumme kehittyivät noin kahden miljardin vuoden takaisesta mikrobista, joka nieli bakteerin energiatehtaakseen eli mitokondriokseen. Tätä ennen nykyeliöistä ei kuitenkaan ollut saatu kunnon näyttöä siitä, millainen mikrobi nielijäksi ryhtyi.

Osa tutkijoista on arvellut, että nielijä kuului bakteerien, arkeonien ja ihmisen yhteisiin kantamuotoihin, jotka eivät edustaneet mitään kolmesta nykyryhmästä. Nykyisen eliökunnan kolmijako ulottuisi siis aivan sukupuumme tyveen saakka.
Osa on kuitenkin arvellut, että nielijä oli arkeoni. Silloin eliökunnan sukupuu jakautuisikin vain kahteen päähaaraan: bakteereihin ja arkeo­neihin, johon kuuluisimme myös me. Lokin löytyminen tukee tätä käsitystä.

Juoksijan geenejä

Loki-arkeoniryhmän tutkijat löysivät seuloessaan mikrobilajiston geenejä Atlantin pohjasta yli kolmen kilometrin syvyydestä.

Lokin perimässä on yli 5 000 geeniä, jotka tuottavat proteiineja, ja kiinnostavimpiin kuuluvat aktiinin kaltaisten proteiinien tuottajat. Ne muistuttavat omien solujemme aktiinigeenejä enemmän kuin mitkään, mitä mikrobeista on löydetty.

Aktiini kuuluu omien solujemme tärkeimpiin molekyyleihin. Siitä soluihimme muodostuu sisäinen tukiranka, joka liikkuu ja voi nopeasti muuttaa solun muotoa. Aktiinin avulla solut voivat ryömiä amebamaisesti ja niellä toisia soluja. Aktiinin avulla lihassolummekin supistuvat.

Näyttää siis siltä, että kaikki liikuntakykymme virisivät Lokin kaltaisista arkeoneista.

Petri Riikonen on Tiede-lehden toimitussihteeri.

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2015

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä