Loki löytyi Lokin linnan kuumien lähteiden liepeiltä Atlantin pohjasta. Kuva Centre for Geobiology, Bergen, Norway, R.B. Pedersen
Loki löytyi Lokin linnan kuumien lähteiden liepeiltä Atlantin pohjasta. Kuva Centre for Geobiology, Bergen, Norway, R.B. Pedersen

Merenpohjan arkeoni keksi kävelyn eväät.

Ihmisen solut ovat tumallisia ja muutenkin mutkikkaita, mutta jotenkin niiden on täytynyt kehittyä bakteerimaisen yksinkertaisista mikrobisoluista. Nyt Atlantin pohjasta on löytynyt aiemmin tuntematon arkeonien eli arkkieliöiden ryhmä, joka sopii bakteerimaisten ja mutkikkaiden solujen välimuodoksi.

Löydöstä raportoivat Uppsalan yliopiston Anja Spang ja hänen kollegansa Nature-lehdessä. Nimekseen uusi arkeoniryhmä on saanut Lokiarchaeota, tuttavallisemmin Loki.

Nimi viittaa löytöseutuun. Se on merenpohjassa Atlantin keskiselänteellä Norjan ja Grönlannin välillä toimiva kuumien lähteiden kenttä, joka on viikinkijumala Lokin mukaan nimetty Lokin linnaksi.

Linkistä kiistelty

Arkeonit ovat bakteerien kokoisia ja näköisiä mutta muistuttavat kemialtaan osittain enemmän meidän solujamme kuin bakteereita. Eliökunnan sukupuu onkin nykyisin tapana jaotella kolmeen päähaaraan eli domeeniin: bakteereihin, arkeo­neihin ja meihin eukaryootteihin eli tumallisiin.

Meidän solumme kehittyivät noin kahden miljardin vuoden takaisesta mikrobista, joka nieli bakteerin energiatehtaakseen eli mitokondriokseen. Tätä ennen nykyeliöistä ei kuitenkaan ollut saatu kunnon näyttöä siitä, millainen mikrobi nielijäksi ryhtyi.

Osa tutkijoista on arvellut, että nielijä kuului bakteerien, arkeonien ja ihmisen yhteisiin kantamuotoihin, jotka eivät edustaneet mitään kolmesta nykyryhmästä. Nykyisen eliökunnan kolmijako ulottuisi siis aivan sukupuumme tyveen saakka.
Osa on kuitenkin arvellut, että nielijä oli arkeoni. Silloin eliökunnan sukupuu jakautuisikin vain kahteen päähaaraan: bakteereihin ja arkeo­neihin, johon kuuluisimme myös me. Lokin löytyminen tukee tätä käsitystä.

Juoksijan geenejä

Loki-arkeoniryhmän tutkijat löysivät seuloessaan mikrobilajiston geenejä Atlantin pohjasta yli kolmen kilometrin syvyydestä.

Lokin perimässä on yli 5 000 geeniä, jotka tuottavat proteiineja, ja kiinnostavimpiin kuuluvat aktiinin kaltaisten proteiinien tuottajat. Ne muistuttavat omien solujemme aktiinigeenejä enemmän kuin mitkään, mitä mikrobeista on löydetty.

Aktiini kuuluu omien solujemme tärkeimpiin molekyyleihin. Siitä soluihimme muodostuu sisäinen tukiranka, joka liikkuu ja voi nopeasti muuttaa solun muotoa. Aktiinin avulla solut voivat ryömiä amebamaisesti ja niellä toisia soluja. Aktiinin avulla lihassolummekin supistuvat.

Näyttää siis siltä, että kaikki liikuntakykymme virisivät Lokin kaltaisista arkeoneista.

Petri Riikonen on Tiede-lehden toimitussihteeri.

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2015