Hepulissa mielihyvä voittaa harkinta­kyvyn. Kuva Shutterstock.
Hepulissa mielihyvä voittaa harkinta­kyvyn. Kuva Shutterstock.

Univaje vääntää aivojen palkitsemisjärjestelmän ylikierroksille.

 Joskus valvomisesta saa kiusakseen kipeät vatsalihakset, kun arkisetkin asiat alkavat tuntua koomisilta eikä naurulle tule loppua. Monessa lapsiperheessä tämä lopullista väsähtämistä edeltävä hervottomuus tunnetaan nimellä iltahepuli, mutta voi se vallata aikuisetkin. Joskus väsyneet ihmiset vaikuttavat siltä, kuin olisivat imaisseet ilokaasua.

Univajeen ja ylettömän hilpeyden välistä yhteyttä on tutkittu kokeella, jossa puolet osanottajista nukkui kotonaan tavanomaiset yöunet ja puolet pidettiin hereillä yli yön. Valvotun tai nukutun yön jälkeen kokelaille näytettiin kuvia, jotka piti arvioida joko neutraaleiksi tai positiivisiksi. Normaalisti nukkuneita puolet kuvista ei hetkauttanut mitenkään ja puolet miellytti heitä, mutta yönsä valvoneet näkivät samoissa kuvissa enemmän myönteisiä kuin neutraaleja piirteitä. Tätä pidettiin osoituksena siitä, että väsymys lisää mielihyvän tunnetta.

Hilpeys näkyy magneettikuvassa

Valvomisen jälkeinen hilpeys näkyi myös aivoissa, joita seurattiin toiminnallisella magneettikuvauksella.

Yön yli valvoneilla aktivoitui niin kutsuttu mesolimbinen rata, joka on yhteydessä mielialaa kohottavan ja piristävän välittäjäaineen, dopamiinin, eritykseen. Aktiivisia olivat myös näköjärjestelmä ja limbiset rakenteet, jotka osallistuvat tunteiden säätelyyn. Tavanomaista hiljaisempaa oli puolestaan etuotsalohkossa alueilla, jotka kytkeytyvät päätöksentekoon, tunteiden hallintaan ja motivaatioon.

Iltahepulin kourissa ihminen on siis taipuvainen hekottamaan hervottomasti niin epäsovinnaisille kuin tavanomaisille asioille siksi, että hänen mielihyvää tuottavat aivoalueensa käyvät ylikierroksilla ja harkintakyvystä vastaavat alikierroksilla.

Naurun sijaan voi tulla itku

Unenpuutteen on todettu nostavan mielialaa myös masentuneilla, mutta havainnon soveltaminen sairauden hoidossa on vaikeaa, sillä hyvänolontunne haihtuu seuraavan hyvin nukutun yön myötä. Ylipäätään euforian tavoittelu valvomalla on kyseenalaista, sillä väsyneenä tunteet voivat heilahtaa myös toiseen äärilaitaan.

Tutkimuksissa on todettu, että pitkään valvoneet ihmiset kokevat keskimääräistä enemmän ikäviä tunteita. Tulosten pohjalta on kuitenkin mahdotonta ennustaa, milloin yksittäinen valvottu yö nostaa hilpeyttä, milloin lisää äreyttä.

Satunnainen väsymyshepuliin johtava univaje ei ole vaaraksi, mutta paljon valvovan kannattaa pitää mielessä tutkimustulokset, joiden mukaan kroonisesta univajeesta seuraa mielialanvaihtelua ja muita tunne-elämän vaikeuksia. Univelan kertyessä myös ongelmanratkaisukyky, motivaatio, työmuisti ja keskittyminen heikentyvät. Sokeriaineenvaihduntakin kärsii, mikä pidemmän päälle alkaa näkyä vyötäröllä.

Johanna Junttila on Tiede-lehden toimittaja.

Lähde: The Journal of Neuroscience 23.3.2011.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2014

Tilaajille
Tietoliikennesatelliittien määrä kasvaa räjähdysmäisesti viimeistään 2020-luvulla. Kilpajuoksu avaruuden internetistä on alkanut. Kuva: Nasa
Tietoliikennesatelliittien määrä kasvaa räjähdysmäisesti viimeistään 2020-luvulla. Kilpajuoksu avaruuden internetistä on alkanut. Kuva: Nasa
Kymmensenttisiä kuutioita voi  liittää myös yhteen. Osa niistä varmasti välittää nettiliikennettä 2020-luvulla. Kuva: Nasa
Kymmensenttisiä kuutioita voi  liittää myös yhteen. Osa niistä varmasti välittää nettiliikennettä 2020-luvulla. Kuva: Nasa
OneWeb kaavailee kattavansa koko maapallon noin 650 satelliitilla. Kuva: OneWeb
OneWeb kaavailee kattavansa koko maapallon noin 650 satelliitilla. Kuva: OneWeb
03b tarjoaa jo laajakaistayhteyksiä Afrikkaan. Kuva: 03b
03b tarjoaa jo laajakaistayhteyksiä Afrikkaan. Kuva: 03b
SpaceX käyttää avaruusasemalennoilla koeteltuja avaruusaluksia. Kuva: Nasa
SpaceX käyttää avaruusasemalennoilla koeteltuja avaruusaluksia. Kuva: Nasa
Kokenut satelliittiyritys Iridium on rakentamassa uutta satelliittiparvea. Kuva: Iridium
Kokenut satelliittiyritys Iridium on rakentamassa uutta satelliittiparvea. Kuva: Iridium
Avaruussatelliittien pitää kiertää maapalloa matalalla, jotta netti toimii tarpeeksi nopeasti. 1. Geosynkroninen eli saman kohdan yllä pysyvä rata, noin 35 700 kilmetrin korkeudella. 2. Keskitason rata, 2 000- 35 700 kilometrin korkeudella. 3. Matala kiertorata, 180-2 000 kilometrin korkeudella.
Avaruussatelliittien pitää kiertää maapalloa matalalla, jotta netti toimii tarpeeksi nopeasti. 1. Geosynkroninen eli saman kohdan yllä pysyvä rata, noin 35 700 kilmetrin korkeudella. 2. Keskitason rata, 2 000- 35 700 kilometrin korkeudella. 3. Matala kiertorata, 180-2 000 kilometrin korkeudella.

Maan kiertoradalla netti vapautuu valtioiden asettamista rajoista.

Avaruuskilpa on saanut uuden muodon. Nyt ei ole kyse kylmästä sodasta eikä kilpajuoksusta Kuuhun. Nyt internet nousee avaruuteen.

Avaruuden kautta nettiyhteydet laajenevat nopeasti maapallon syrjäseuduille. Samalla ne, jotka hallitsevat internetin viestiliikennettä taivaalta, suojautuvat...

Tilaajille

Haluatko lukea koko artikkelin?

Hyödynnä maksuton tutustumistilaus, niin pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita:

Tilaajille
Rikas Eurooppa joutuu miettimään tarkasti, miten perustella heikompiosaisten tulokkaiden torjumista. Kuva: Lehtikuva
Rikas Eurooppa joutuu miettimään tarkasti, miten perustella heikompiosaisten tulokkaiden torjumista. Kuva: Lehtikuva
Intiassa kastijärjestelmän pohjalle syntyneille sälytetään likaisimmat työt, kuten lannan levitys. Kuva: Getty Images
Intiassa kastijärjestelmän pohjalle syntyneille sälytetään likaisimmat työt, kuten lannan levitys. Kuva: Getty Images
Juutalaisia on alistettu ja vainottu niin paljon, että heillä on erityinen muistelupäivä historian suruille. Kuva: Getty Images
Juutalaisia on alistettu ja vainottu niin paljon, että heillä on erityinen muistelupäivä historian suruille. Kuva: Getty Images
Koko Afrikka on saanut ebolaleimaa, vaikka tauti riivaa vain länsinurkkaa. Kuva: Getty Images
Koko Afrikka on saanut ebolaleimaa, vaikka tauti riivaa vain länsinurkkaa. Kuva: Getty Images
Itä-Aasian eläintorien tautiriskien takia joissakin maissa on kartettu kaikkia kiinalaisia. Kuva: Getty Images
Itä-Aasian eläintorien tautiriskien takia joissakin maissa on kartettu kaikkia kiinalaisia. Kuva: Getty Images

Kautta aikain ihminen on löytänyt syntipukit sairauksiin oman yhteisönsä ulkopuolelta. Syytämme taudeista niitä, joita halveksimme.

Siitä lähtien, kun ebola keväällä 2014 nousi maailman puheenaiheeksi, monet afrikkalaistaustaiset ihmiset ovat joutuneet ennakkoluulojen kohteiksi. Yhdysvalloissa heitä on ebolapelon takia kiusattu kouluissa, heiltä on evätty pääsy työpaikoille, heille ei ole tarjoiltu ravintoloissa, eikä heitä...

Tilaajille

Haluatko lukea koko artikkelin?

Hyödynnä maksuton tutustumistilaus, niin pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita: