Hepulissa mielihyvä voittaa harkinta­kyvyn. Kuva Shutterstock.
Hepulissa mielihyvä voittaa harkinta­kyvyn. Kuva Shutterstock.

Univaje vääntää aivojen palkitsemisjärjestelmän ylikierroksille.

 Joskus valvomisesta saa kiusakseen kipeät vatsalihakset, kun arkisetkin asiat alkavat tuntua koomisilta eikä naurulle tule loppua. Monessa lapsiperheessä tämä lopullista väsähtämistä edeltävä hervottomuus tunnetaan nimellä iltahepuli, mutta voi se vallata aikuisetkin. Joskus väsyneet ihmiset vaikuttavat siltä, kuin olisivat imaisseet ilokaasua.

Univajeen ja ylettömän hilpeyden välistä yhteyttä on tutkittu kokeella, jossa puolet osanottajista nukkui kotonaan tavanomaiset yöunet ja puolet pidettiin hereillä yli yön. Valvotun tai nukutun yön jälkeen kokelaille näytettiin kuvia, jotka piti arvioida joko neutraaleiksi tai positiivisiksi. Normaalisti nukkuneita puolet kuvista ei hetkauttanut mitenkään ja puolet miellytti heitä, mutta yönsä valvoneet näkivät samoissa kuvissa enemmän myönteisiä kuin neutraaleja piirteitä. Tätä pidettiin osoituksena siitä, että väsymys lisää mielihyvän tunnetta.

Hilpeys näkyy magneettikuvassa

Valvomisen jälkeinen hilpeys näkyi myös aivoissa, joita seurattiin toiminnallisella magneettikuvauksella.

Yön yli valvoneilla aktivoitui niin kutsuttu mesolimbinen rata, joka on yhteydessä mielialaa kohottavan ja piristävän välittäjäaineen, dopamiinin, eritykseen. Aktiivisia olivat myös näköjärjestelmä ja limbiset rakenteet, jotka osallistuvat tunteiden säätelyyn. Tavanomaista hiljaisempaa oli puolestaan etuotsalohkossa alueilla, jotka kytkeytyvät päätöksentekoon, tunteiden hallintaan ja motivaatioon.

Iltahepulin kourissa ihminen on siis taipuvainen hekottamaan hervottomasti niin epäsovinnaisille kuin tavanomaisille asioille siksi, että hänen mielihyvää tuottavat aivoalueensa käyvät ylikierroksilla ja harkintakyvystä vastaavat alikierroksilla.

Naurun sijaan voi tulla itku

Unenpuutteen on todettu nostavan mielialaa myös masentuneilla, mutta havainnon soveltaminen sairauden hoidossa on vaikeaa, sillä hyvänolontunne haihtuu seuraavan hyvin nukutun yön myötä. Ylipäätään euforian tavoittelu valvomalla on kyseenalaista, sillä väsyneenä tunteet voivat heilahtaa myös toiseen äärilaitaan.

Tutkimuksissa on todettu, että pitkään valvoneet ihmiset kokevat keskimääräistä enemmän ikäviä tunteita. Tulosten pohjalta on kuitenkin mahdotonta ennustaa, milloin yksittäinen valvottu yö nostaa hilpeyttä, milloin lisää äreyttä.

Satunnainen väsymyshepuliin johtava univaje ei ole vaaraksi, mutta paljon valvovan kannattaa pitää mielessä tutkimustulokset, joiden mukaan kroonisesta univajeesta seuraa mielialanvaihtelua ja muita tunne-elämän vaikeuksia. Univelan kertyessä myös ongelmanratkaisukyky, motivaatio, työmuisti ja keskittyminen heikentyvät. Sokeriaineenvaihduntakin kärsii, mikä pidemmän päälle alkaa näkyä vyötäröllä.

Johanna Junttila on Tiede-lehden toimittaja.

Lähde: The Journal of Neuroscience 23.3.2011.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2014