Hiki ja rasva jämähtävät vaatteeseen viileässä pesuvedessä. Kuva Shutterstock
Hiki ja rasva jämähtävät vaatteeseen viileässä pesuvedessä. Kuva Shutterstock

Ei se irtoa - ainakaan nykyisillä pesuaineilla.

Uusissa pesukoneissa on nyt oltava 20 asteen pesuohjelma. EU ei sentään pakota käyttämään sitä, mutta energiansäästöä tavoitteleva määräys kuulostaa silti hullulta. Likahan periaatteessa irtoaa­ sitä paremmin, mitä lämpimämpi pesuvesi on.

Pesutulos on neljän eri tekijän summa: siihen vaikuttavat pesuaika, pesulämpötila, pesuaine ja mekaaninen työ.

– Tätä kuvataan usein pesuympyränä, jossa kaikki neljä sektoria ovat samankokoiset. Jos jotakin tekijää pienennetään, on jotakin muuta tekijää lisättävä. Jos pesulämpötila laskee, pitää esimerkiksi pesuaikaa pidentää, Työtehoseuran tutkija Tarja Marjomaa selittää. Pesukoneen eko-ohjelmissa pesulämpötila on usein matala ja pesuaika pitkä.

Likaisempana koneesta

Lämpö edistää lian irtoamista ja pesuaineen vaikutusta. Pesuaine alentaa veden pintajännitystä ja liuottaa likaa sekä alentaa lian ja tekstiilin välistä vetovoimaa.

Pesuaineiden emäkset edistävät lian liukenevuutta ja muuttavat rasvoja saippuoiksi. Valkaisuaine valkaisee väritahroja ja desinfioi pyykkiä, mutta se aktivoituu vasta 60 asteen lämpötilassa. Pesuaineeseen lisätty aktivaattori mahdollistaa valkaisuaineen toiminnan jo 40 asteessa eli se alentaa valkaisulämpötilaa.

Kotien pesuaineissa aktiivisina aineina on usein niin sanottuja nopeasti hajoavia tensidejä. Entsyymiteknologian ja aktivaattoreiden ansiosta niinkin alhaiset pesulämpötilat kuin 30 astetta ovat mahdollisia.

Jähmeät rasvat, kuten ihorasva ja  voiteet, irtoavat kuitenkin kuidusta vasta noin 60 asteen lämpötilassa. Marjomaan mukaan tekstiili ei 20 asteen pesuohjelmassa puhdistu rasvaliasta. Myöskään hankalammat tahrat ja hiki eivät irtoa, vaan vaatteet alkavat pinttyä ja harmaantua.

– Vaate voi tulla koneesta likaisempana kuin oli sinne laitettaessa.

Mikrobitkin pysyvät hengissä matalissa pesulämpötiloissa.

– Kun norovirus jyllää, on hyvä käyttää vähintään 60 asteen pesulämpötilaa, jossa monet taudinaiheuttajat ja pölypunkitkin kuolevat, Marjomaa sanoo.

Tarvitaan uusia aineita

Nykyisin yleisesti käytettyjä pesuaineita ei ole suunniteltu 20 asteen lämpötiloille. Niiden kaikki ainesosat eivät toimi viileässä vedessä, eivätkä ne välttämättä edes liukene kunnolla matalassa lämmössä.

Pesu 20 asteessa on nyt vaihtoehto tekstiilien raikastamiselle tuulettamalla – tai housunlahkeisiin tarttuneen rapakerroksen kuivaharjaamiselle.

Päivittäisessä hikiliikunnassa käytetyistä urheiluvaatteista voi huljutella 20 asteen pesussa isoimmat hiet pois, mutta se ei korvaa kunnon pesua.

– Niin se ei ole aivan koppurassa eikä haise kohtuuttomasti seuraavan kerran päälle puettaessa, Marjomaa ehdottaa.

Pesuaineteollisuus kehittelee viileiden lämpötilojen pesuaineita. Niissä joudutaan ainakin toistaiseksi käyttämään niin sanottuja bakteerintappajia, jotka aiheut­tavat herkkäihoisille ongelmia.

– Varmasti tulevaisuudessa on tarjolla viileissä vesissä toimivia, ekologisia, turvallisia ja tehokkaasti peseviä pesuaineita, mutta siihen on vielä matkaa.

Toisaalta voi olla, että vaatteista tulee nanoteknologian ansiosta täysin likaa hylkiviä. Marjomaan mukaan tällaisia materiaaleja on jo käytössä.

Marko Hamilo on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 4/2014

Tilaajille
Tietoliikennesatelliittien määrä kasvaa räjähdysmäisesti viimeistään 2020-luvulla. Kilpajuoksu avaruuden internetistä on alkanut. Kuva: Nasa
Tietoliikennesatelliittien määrä kasvaa räjähdysmäisesti viimeistään 2020-luvulla. Kilpajuoksu avaruuden internetistä on alkanut. Kuva: Nasa
Kymmensenttisiä kuutioita voi  liittää myös yhteen. Osa niistä varmasti välittää nettiliikennettä 2020-luvulla. Kuva: Nasa
Kymmensenttisiä kuutioita voi  liittää myös yhteen. Osa niistä varmasti välittää nettiliikennettä 2020-luvulla. Kuva: Nasa
OneWeb kaavailee kattavansa koko maapallon noin 650 satelliitilla. Kuva: OneWeb
OneWeb kaavailee kattavansa koko maapallon noin 650 satelliitilla. Kuva: OneWeb
03b tarjoaa jo laajakaistayhteyksiä Afrikkaan. Kuva: 03b
03b tarjoaa jo laajakaistayhteyksiä Afrikkaan. Kuva: 03b
SpaceX käyttää avaruusasemalennoilla koeteltuja avaruusaluksia. Kuva: Nasa
SpaceX käyttää avaruusasemalennoilla koeteltuja avaruusaluksia. Kuva: Nasa
Kokenut satelliittiyritys Iridium on rakentamassa uutta satelliittiparvea. Kuva: Iridium
Kokenut satelliittiyritys Iridium on rakentamassa uutta satelliittiparvea. Kuva: Iridium
Avaruussatelliittien pitää kiertää maapalloa matalalla, jotta netti toimii tarpeeksi nopeasti. 1. Geosynkroninen eli saman kohdan yllä pysyvä rata, noin 35 700 kilmetrin korkeudella. 2. Keskitason rata, 2 000- 35 700 kilometrin korkeudella. 3. Matala kiertorata, 180-2 000 kilometrin korkeudella.
Avaruussatelliittien pitää kiertää maapalloa matalalla, jotta netti toimii tarpeeksi nopeasti. 1. Geosynkroninen eli saman kohdan yllä pysyvä rata, noin 35 700 kilmetrin korkeudella. 2. Keskitason rata, 2 000- 35 700 kilometrin korkeudella. 3. Matala kiertorata, 180-2 000 kilometrin korkeudella.

Maan kiertoradalla netti vapautuu valtioiden asettamista rajoista.

Avaruuskilpa on saanut uuden muodon. Nyt ei ole kyse kylmästä sodasta eikä kilpajuoksusta Kuuhun. Nyt internet nousee avaruuteen.

Avaruuden kautta nettiyhteydet laajenevat nopeasti maapallon syrjäseuduille. Samalla ne, jotka hallitsevat internetin viestiliikennettä taivaalta, suojautuvat...

Tilaajille

Haluatko lukea koko artikkelin?

Hyödynnä maksuton tutustumistilaus, niin pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita:

Tilaajille
Rikas Eurooppa joutuu miettimään tarkasti, miten perustella heikompiosaisten tulokkaiden torjumista. Kuva: Lehtikuva
Rikas Eurooppa joutuu miettimään tarkasti, miten perustella heikompiosaisten tulokkaiden torjumista. Kuva: Lehtikuva
Intiassa kastijärjestelmän pohjalle syntyneille sälytetään likaisimmat työt, kuten lannan levitys. Kuva: Getty Images
Intiassa kastijärjestelmän pohjalle syntyneille sälytetään likaisimmat työt, kuten lannan levitys. Kuva: Getty Images
Juutalaisia on alistettu ja vainottu niin paljon, että heillä on erityinen muistelupäivä historian suruille. Kuva: Getty Images
Juutalaisia on alistettu ja vainottu niin paljon, että heillä on erityinen muistelupäivä historian suruille. Kuva: Getty Images
Koko Afrikka on saanut ebolaleimaa, vaikka tauti riivaa vain länsinurkkaa. Kuva: Getty Images
Koko Afrikka on saanut ebolaleimaa, vaikka tauti riivaa vain länsinurkkaa. Kuva: Getty Images
Itä-Aasian eläintorien tautiriskien takia joissakin maissa on kartettu kaikkia kiinalaisia. Kuva: Getty Images
Itä-Aasian eläintorien tautiriskien takia joissakin maissa on kartettu kaikkia kiinalaisia. Kuva: Getty Images

Kautta aikain ihminen on löytänyt syntipukit sairauksiin oman yhteisönsä ulkopuolelta. Syytämme taudeista niitä, joita halveksimme.

Siitä lähtien, kun ebola keväällä 2014 nousi maailman puheenaiheeksi, monet afrikkalaistaustaiset ihmiset ovat joutuneet ennakkoluulojen kohteiksi. Yhdysvalloissa heitä on ebolapelon takia kiusattu kouluissa, heiltä on evätty pääsy työpaikoille, heille ei ole tarjoiltu ravintoloissa, eikä heitä...

Tilaajille

Haluatko lukea koko artikkelin?

Hyödynnä maksuton tutustumistilaus, niin pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita: