Raakku raukka!

Tilaajille

klo 0:08 | 10.6.2015

Raakkujen tutkija räpiköi matalissa puroissa. Niistä löytyvät harvat elinvoimaiset populaatiot. Norjalainen Paul Aspholm laskee simpukoita vastavirtaan edeten, jottei sotke vettä. Kuvat: Panu Oulasvirta ja Juha Syväranta / Alleco Oy

Tämä on hyvin harvinainen näky: pieniä raakkuja isojen välissä. Tätä nykyä nuoret jokihelmisimpukat puuttuvat useimmista populaatioista, koska ne kärsivät herkästi veden likaisuudesta. Kuvat: Panu Oulasvirta ja Juha Syväranta / Alleco Oy

Suomujoen sinisen laguunin pohja näkyy selvästi. Vesi on kirkasta, koska lukemattomat raakut puhdistavat sitä koko ajan. Kuvat: Panu Oulasvirta ja Juha Syväranta / Alleco Oy

Raakun tuntomerkki ovat hengitysaukon eli sifon helttamaiset reunat. Järvisimpukalla, johon laji usein sekoitetaan, ne ovat ripsimäiset. Kuvat: Panu Oulasvirta ja Juha Syväranta / Alleco Oy

Panu Oulasvirta mittaa rannalla aikuista simpukkaa. Yleensä ne ovat 12–13-senttisiä. Joskus löytyy 16-senttisiäkin jötiköitä. Kuvat: Panu Oulasvirta ja Juha Syväranta / Alleco Oy

Pieni simpukka on viettänyt jopa seitsemän vuotta soraan kaivautuneena. Se selviää hengissä vain, jos joen pohjakerroksissa riittää happea. Kuvat: Panu Oulasvirta ja Juha Syväranta / Alleco Oy

Vaikka jokihelmisimpukka on todellinen luonnon hyväntekijä, sillä menee Suomessa surkeasti

R aakkuja eli jokihelmisimpukoita sinnittelee vielä ainakin 120:ssa Suomen joessa, tai oikeastaan purossa. Paikoin esiintymät ovat runsaita: suurimmissa kaksisataatuhatsuinen simpukkamatto peittää pohjaa. Mutta melkein kaikki populaatiot ovat vanhainkoteja.

Ne ovat hitaasti häviämässä...

Tilaajille

Haluatko lukea koko artikkelin?

Lue 4 viikkoa maksutta

Hyödynnä maksuton tutustumistilaus, niin pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita:

Melanooma vaanii puhtaalla iholla

Tuoksu toimii kuin aikakone

Uusi peruna oli huikea urakka

Ihminen aloitti kesytyksen itsestään

Tilaajille

Tilaajille | Uusimmat

Internet muuttaa avaruuteen

Timo Paukku

klo 1:03 | 9.9.2015

Tietoliikennesatelliittien määrä kasvaa räjähdysmäisesti viimeistään 2020-luvulla. Kilpajuoksu avaruuden internetistä on alkanut. Kuva: Nasa

Kymmensenttisiä kuutioita voi liittää myös yhteen. Osa niistä varmasti välittää nettiliikennettä 2020-luvulla. Kuva: Nasa

OneWeb kaavailee kattavansa koko maapallon noin 650 satelliitilla. Kuva: OneWeb

03b tarjoaa jo laajakaistayhteyksiä Afrikkaan. Kuva: 03b

SpaceX käyttää avaruusasemalennoilla koeteltuja avaruusaluksia. Kuva: Nasa

Kokenut satelliittiyritys Iridium on rakentamassa uutta satelliittiparvea. Kuva: Iridium

Avaruussatelliittien pitää kiertää maapalloa matalalla, jotta netti toimii tarpeeksi nopeasti. 1. Geosynkroninen eli saman kohdan yllä pysyvä rata, noin 35 700 kilmetrin korkeudella. 2. Keskitason rata, 2 000- 35 700 kilometrin korkeudella. 3. Matala kiertorata, 180-2 000 kilometrin korkeudella.

Maan kiertoradalla netti vapautuu valtioiden asettamista rajoista.

Avaruuskilpa on saanut uuden muodon. Nyt ei ole kyse kylmästä sodasta eikä kilpajuoksusta Kuuhun. Nyt internet nousee avaruuteen.

Avaruuden kautta nettiyhteydet laajenevat nopeasti maapallon syrjäseuduille. Samalla ne, jotka hallitsevat internetin viestiliikennettä taivaalta, suojautuvat...