Tilaajille
Raakkujen tutkija räpiköi matalissa puroissa. Niistä löytyvät harvat elinvoimaiset populaatiot. Norjalainen Paul Aspholm laskee simpukoita vastavirtaan edeten, jottei sotke vettä. Kuvat: Panu Oulasvirta ja Juha Syväranta / Alleco Oy
Raakkujen tutkija räpiköi matalissa puroissa. Niistä löytyvät harvat elinvoimaiset populaatiot. Norjalainen Paul Aspholm laskee simpukoita vastavirtaan edeten, jottei sotke vettä. Kuvat: Panu Oulasvirta ja Juha Syväranta / Alleco Oy
Tämä on hyvin harvinainen näky: pieniä raakkuja isojen välissä. Tätä nykyä nuoret jokihelmisimpukat puuttuvat useimmista populaatioista, koska ne kärsivät herkästi veden likaisuudesta. Kuvat: Panu Oulasvirta ja Juha Syväranta / Alleco Oy
Tämä on hyvin harvinainen näky: pieniä raakkuja isojen välissä. Tätä nykyä nuoret jokihelmisimpukat puuttuvat useimmista populaatioista, koska ne kärsivät herkästi veden likaisuudesta. Kuvat: Panu Oulasvirta ja Juha Syväranta / Alleco Oy
Suomujoen sinisen laguunin pohja näkyy selvästi. Vesi on kirkasta, koska lukemattomat raakut puhdistavat sitä koko ajan. Kuvat: Panu Oulasvirta ja Juha Syväranta / Alleco Oy
Suomujoen sinisen laguunin pohja näkyy selvästi. Vesi on kirkasta, koska lukemattomat raakut puhdistavat sitä koko ajan. Kuvat: Panu Oulasvirta ja Juha Syväranta / Alleco Oy
Raakun tuntomerkki ovat hengitysaukon eli sifon helttamaiset reunat. Järvisimpukalla, johon laji usein sekoitetaan, ne ovat ripsimäiset. Kuvat: Panu Oulasvirta ja Juha Syväranta / Alleco Oy
Raakun tuntomerkki ovat hengitysaukon eli sifon helttamaiset reunat. Järvisimpukalla, johon laji usein sekoitetaan, ne ovat ripsimäiset. Kuvat: Panu Oulasvirta ja Juha Syväranta / Alleco Oy
Panu Oulasvirta mittaa rannalla aikuista simpukkaa. Yleensä ne ovat 12–13-senttisiä. Joskus löytyy 16-senttisiäkin jötiköitä. Kuvat: Panu Oulasvirta ja Juha Syväranta / Alleco Oy
Panu Oulasvirta mittaa rannalla aikuista simpukkaa. Yleensä ne ovat 12–13-senttisiä. Joskus löytyy 16-senttisiäkin jötiköitä. Kuvat: Panu Oulasvirta ja Juha Syväranta / Alleco Oy
Pieni simpukka on viettänyt jopa seitsemän vuotta soraan kaivautuneena. Se selviää hengissä vain, jos joen pohjakerroksissa riittää happea. Kuvat: Panu Oulasvirta ja Juha Syväranta / Alleco Oy
Pieni simpukka on viettänyt jopa seitsemän vuotta soraan kaivautuneena. Se selviää hengissä vain, jos joen pohjakerroksissa riittää happea. Kuvat: Panu Oulasvirta ja Juha Syväranta / Alleco Oy

Vaikka jokihelmisimpukka on todellinen luonnon hyväntekijä, sillä menee Suomessa surkeasti

 R aakkuja eli jokihelmisimpukoita sinnittelee vielä ainakin 120:ssa Suomen joes­sa, tai oikeas­taan purossa. Paikoin esiintymät ovat runsaita: suurimmissa kaksisataatuhatsuinen simpukkamatto peittää pohjaa. Mutta melkein kaikki populaa­tiot ovat vanhainkoteja.

Ne ovat hitaasti häviämässä...

Tilaajille

Haluatko lukea koko artikkelin?

Hyödynnä maksuton tutustumistilaus, niin pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita:

Tilaajille
Tietoliikennesatelliittien määrä kasvaa räjähdysmäisesti viimeistään 2020-luvulla. Kilpajuoksu avaruuden internetistä on alkanut. Kuva: Nasa
Tietoliikennesatelliittien määrä kasvaa räjähdysmäisesti viimeistään 2020-luvulla. Kilpajuoksu avaruuden internetistä on alkanut. Kuva: Nasa
Kymmensenttisiä kuutioita voi  liittää myös yhteen. Osa niistä varmasti välittää nettiliikennettä 2020-luvulla. Kuva: Nasa
Kymmensenttisiä kuutioita voi  liittää myös yhteen. Osa niistä varmasti välittää nettiliikennettä 2020-luvulla. Kuva: Nasa
OneWeb kaavailee kattavansa koko maapallon noin 650 satelliitilla. Kuva: OneWeb
OneWeb kaavailee kattavansa koko maapallon noin 650 satelliitilla. Kuva: OneWeb
03b tarjoaa jo laajakaistayhteyksiä Afrikkaan. Kuva: 03b
03b tarjoaa jo laajakaistayhteyksiä Afrikkaan. Kuva: 03b
SpaceX käyttää avaruusasemalennoilla koeteltuja avaruusaluksia. Kuva: Nasa
SpaceX käyttää avaruusasemalennoilla koeteltuja avaruusaluksia. Kuva: Nasa
Kokenut satelliittiyritys Iridium on rakentamassa uutta satelliittiparvea. Kuva: Iridium
Kokenut satelliittiyritys Iridium on rakentamassa uutta satelliittiparvea. Kuva: Iridium
Avaruussatelliittien pitää kiertää maapalloa matalalla, jotta netti toimii tarpeeksi nopeasti. 1. Geosynkroninen eli saman kohdan yllä pysyvä rata, noin 35 700 kilmetrin korkeudella. 2. Keskitason rata, 2 000- 35 700 kilometrin korkeudella. 3. Matala kiertorata, 180-2 000 kilometrin korkeudella.
Avaruussatelliittien pitää kiertää maapalloa matalalla, jotta netti toimii tarpeeksi nopeasti. 1. Geosynkroninen eli saman kohdan yllä pysyvä rata, noin 35 700 kilmetrin korkeudella. 2. Keskitason rata, 2 000- 35 700 kilometrin korkeudella. 3. Matala kiertorata, 180-2 000 kilometrin korkeudella.

Maan kiertoradalla netti vapautuu valtioiden asettamista rajoista.

Avaruuskilpa on saanut uuden muodon. Nyt ei ole kyse kylmästä sodasta eikä kilpajuoksusta Kuuhun. Nyt internet nousee avaruuteen.

Avaruuden kautta nettiyhteydet laajenevat nopeasti maapallon syrjäseuduille. Samalla ne, jotka hallitsevat internetin viestiliikennettä taivaalta, suojautuvat...

Tilaajille

Haluatko lukea koko artikkelin?

Hyödynnä maksuton tutustumistilaus, niin pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita:

Tilaajille
Rikas Eurooppa joutuu miettimään tarkasti, miten perustella heikompiosaisten tulokkaiden torjumista. Kuva: Lehtikuva
Rikas Eurooppa joutuu miettimään tarkasti, miten perustella heikompiosaisten tulokkaiden torjumista. Kuva: Lehtikuva
Intiassa kastijärjestelmän pohjalle syntyneille sälytetään likaisimmat työt, kuten lannan levitys. Kuva: Getty Images
Intiassa kastijärjestelmän pohjalle syntyneille sälytetään likaisimmat työt, kuten lannan levitys. Kuva: Getty Images
Juutalaisia on alistettu ja vainottu niin paljon, että heillä on erityinen muistelupäivä historian suruille. Kuva: Getty Images
Juutalaisia on alistettu ja vainottu niin paljon, että heillä on erityinen muistelupäivä historian suruille. Kuva: Getty Images
Koko Afrikka on saanut ebolaleimaa, vaikka tauti riivaa vain länsinurkkaa. Kuva: Getty Images
Koko Afrikka on saanut ebolaleimaa, vaikka tauti riivaa vain länsinurkkaa. Kuva: Getty Images
Itä-Aasian eläintorien tautiriskien takia joissakin maissa on kartettu kaikkia kiinalaisia. Kuva: Getty Images
Itä-Aasian eläintorien tautiriskien takia joissakin maissa on kartettu kaikkia kiinalaisia. Kuva: Getty Images

Kautta aikain ihminen on löytänyt syntipukit sairauksiin oman yhteisönsä ulkopuolelta. Syytämme taudeista niitä, joita halveksimme.

Siitä lähtien, kun ebola keväällä 2014 nousi maailman puheenaiheeksi, monet afrikkalaistaustaiset ihmiset ovat joutuneet ennakkoluulojen kohteiksi. Yhdysvalloissa heitä on ebolapelon takia kiusattu kouluissa, heiltä on evätty pääsy työpaikoille, heille ei ole tarjoiltu ravintoloissa, eikä heitä...

Tilaajille

Haluatko lukea koko artikkelin?

Hyödynnä maksuton tutustumistilaus, niin pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita: