Kyynelten herumisen taustalla olevan lp-yhdisteen löysi vuonna 1961 Suomen ainoa tieteen nobelisti  A.I.Virtanen. Kuva Shutterstock.
Kyynelten herumisen taustalla olevan lp-yhdisteen löysi vuonna 1961 Suomen ainoa tieteen nobelisti A.I.Virtanen. Kuva Shutterstock.

Saa. Siihen ei tarvita poppakonsteja vaan pikakurssi entsyymien kemiasta.

 
Onkohan tällainen varustautuminen aivan välttämätöntä? Täytyy olla jokin fiksumpi keino sipulihöyryjen pysäyttämiseksi.

Syy itkuyhdisteissä

Ensin pitää palata itkun ytimeen, joka löytyy sipulin soluista.
 
Ne sisältävät runsaasti kyyneltekijän esiasteeksi kutsuttua lp-yhdistettä (lacrimatory precursor). Solujen rikkoutuessa lp ja muut väke­vien yhdisteiden esiasteet törmäävät entsyymeihin, minkä seurauksena ilmaan vapautuu haihtuvia rikkiyhdisteitä.
Heruminen alkaa yhdisteiden hyökätessä joukolla kyynelrauhasten hermopäätteisiin. Se saa aikaan refleksinomaisen vuodon. Osa ärsytyksestä syntyy, kun rikkiyhdisteet reagoivat kyynelnesteessä ja tuottavat ärsyttävää rikkihappoa.

Ensin kylmää

Sen sijaan, että yrittää suojautua laseilla itkuyhdisteltä, niiden syntymistä kannattaa jarruttaa.
Paras konsti löytyy tuoreimmasta sipulikirjallisuudesta. Monet entsyymit toimivat tehokkaimmin huoneenlämmössä, jotkin 20–60 asteessa. Niiden aktiivisuus vähenee, kun elohopea laskee lähemmäs nollaa. Kylmäkäsitelty sipulientsyymi ei tee poikkeusta: sen reaktio hidastuu merkittävästi, ja rikkiyhdisteitä syntyy vähemmän. Siksi ennen pilkkomista kannattaa kokeilla sipulin viilentämistä.
Pakastin erän sipuleita vartiksi, toisen puoleksi tunniksi. Pikatestin perusteella varttikin riittää. Viilennetty sipuli itketti tavallista vähemmän. Jäävesikylpy ajaa saman asian, jos pakastinta ei ole.
Kylmänkohmean entsyymin lisäksi selitystä voi hakea silkasta fysiikasta. Itkuyhdisteitä ei yksinkertaisesti haihdu viileästä sipulista ilmaan yhtä herkästi kuin lämpimästä.
Päinvastainen neuvokin toimii. Kuuma tuhoaa entsyymin alta aikayksikön. Minuutti mikroaaltouunissa täydellä teholla ajaa asian.

Sitten terävää

Toinen toimiva keino on todella terävä veitsi. Ehjässä sipulisolukossa entsyymit ja itkuyhdisteiden esiasteet ovat sopuisasti omissa lokeroissaan. Pilkottaessa ne löytävät toisensa ja ärsyttävä reaktio pääsee käyntiin. Mitä tylsempi veitsi on, sitä enemmän soluja murskaantuu ja sitä enemmän itkuyhdisteitä syntyy.
Myös tekniikalla on merkitystä. Leikkaamisen tulee olla viiltomaista, ei ruhjovaa. Murskatut solut itkettävät ankarammin.
Moni leikkaa sipulinsa juoksevan veden alla välttääkseen kyynelten niagaran, mutta kokemukset ovat ristiriitaisia. Juoksutus voi periaatteessa vaikuttaa ilmavir­tauksiin ja siten itkuyhdisteiden kulkeutumiseen silmiin.
Jukka Ruukki on Tiede-lehden päätoimittaja. Asiantuntijana Turun yliopiston elintarvikekehityksen tutkimus-professori Anu Hopia.
 
Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2014.
Tilaajille
Tietoliikennesatelliittien määrä kasvaa räjähdysmäisesti viimeistään 2020-luvulla. Kilpajuoksu avaruuden internetistä on alkanut. Kuva: Nasa
Tietoliikennesatelliittien määrä kasvaa räjähdysmäisesti viimeistään 2020-luvulla. Kilpajuoksu avaruuden internetistä on alkanut. Kuva: Nasa
Kymmensenttisiä kuutioita voi  liittää myös yhteen. Osa niistä varmasti välittää nettiliikennettä 2020-luvulla. Kuva: Nasa
Kymmensenttisiä kuutioita voi  liittää myös yhteen. Osa niistä varmasti välittää nettiliikennettä 2020-luvulla. Kuva: Nasa
OneWeb kaavailee kattavansa koko maapallon noin 650 satelliitilla. Kuva: OneWeb
OneWeb kaavailee kattavansa koko maapallon noin 650 satelliitilla. Kuva: OneWeb
03b tarjoaa jo laajakaistayhteyksiä Afrikkaan. Kuva: 03b
03b tarjoaa jo laajakaistayhteyksiä Afrikkaan. Kuva: 03b
SpaceX käyttää avaruusasemalennoilla koeteltuja avaruusaluksia. Kuva: Nasa
SpaceX käyttää avaruusasemalennoilla koeteltuja avaruusaluksia. Kuva: Nasa
Kokenut satelliittiyritys Iridium on rakentamassa uutta satelliittiparvea. Kuva: Iridium
Kokenut satelliittiyritys Iridium on rakentamassa uutta satelliittiparvea. Kuva: Iridium
Avaruussatelliittien pitää kiertää maapalloa matalalla, jotta netti toimii tarpeeksi nopeasti. 1. Geosynkroninen eli saman kohdan yllä pysyvä rata, noin 35 700 kilmetrin korkeudella. 2. Keskitason rata, 2 000- 35 700 kilometrin korkeudella. 3. Matala kiertorata, 180-2 000 kilometrin korkeudella.
Avaruussatelliittien pitää kiertää maapalloa matalalla, jotta netti toimii tarpeeksi nopeasti. 1. Geosynkroninen eli saman kohdan yllä pysyvä rata, noin 35 700 kilmetrin korkeudella. 2. Keskitason rata, 2 000- 35 700 kilometrin korkeudella. 3. Matala kiertorata, 180-2 000 kilometrin korkeudella.

Maan kiertoradalla netti vapautuu valtioiden asettamista rajoista.

Avaruuskilpa on saanut uuden muodon. Nyt ei ole kyse kylmästä sodasta eikä kilpajuoksusta Kuuhun. Nyt internet nousee avaruuteen.

Avaruuden kautta nettiyhteydet laajenevat nopeasti maapallon syrjäseuduille. Samalla ne, jotka hallitsevat internetin viestiliikennettä taivaalta, suojautuvat...

Tilaajille

Haluatko lukea koko artikkelin?

Hyödynnä maksuton tutustumistilaus, niin pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita:

Tilaajille
Rikas Eurooppa joutuu miettimään tarkasti, miten perustella heikompiosaisten tulokkaiden torjumista. Kuva: Lehtikuva
Rikas Eurooppa joutuu miettimään tarkasti, miten perustella heikompiosaisten tulokkaiden torjumista. Kuva: Lehtikuva
Intiassa kastijärjestelmän pohjalle syntyneille sälytetään likaisimmat työt, kuten lannan levitys. Kuva: Getty Images
Intiassa kastijärjestelmän pohjalle syntyneille sälytetään likaisimmat työt, kuten lannan levitys. Kuva: Getty Images
Juutalaisia on alistettu ja vainottu niin paljon, että heillä on erityinen muistelupäivä historian suruille. Kuva: Getty Images
Juutalaisia on alistettu ja vainottu niin paljon, että heillä on erityinen muistelupäivä historian suruille. Kuva: Getty Images
Koko Afrikka on saanut ebolaleimaa, vaikka tauti riivaa vain länsinurkkaa. Kuva: Getty Images
Koko Afrikka on saanut ebolaleimaa, vaikka tauti riivaa vain länsinurkkaa. Kuva: Getty Images
Itä-Aasian eläintorien tautiriskien takia joissakin maissa on kartettu kaikkia kiinalaisia. Kuva: Getty Images
Itä-Aasian eläintorien tautiriskien takia joissakin maissa on kartettu kaikkia kiinalaisia. Kuva: Getty Images

Kautta aikain ihminen on löytänyt syntipukit sairauksiin oman yhteisönsä ulkopuolelta. Syytämme taudeista niitä, joita halveksimme.

Siitä lähtien, kun ebola keväällä 2014 nousi maailman puheenaiheeksi, monet afrikkalaistaustaiset ihmiset ovat joutuneet ennakkoluulojen kohteiksi. Yhdysvalloissa heitä on ebolapelon takia kiusattu kouluissa, heiltä on evätty pääsy työpaikoille, heille ei ole tarjoiltu ravintoloissa, eikä heitä...

Tilaajille

Haluatko lukea koko artikkelin?

Hyödynnä maksuton tutustumistilaus, niin pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita: