Pitääkö paikkansa, mitä Suomalaisen Työn Liiton nykyinen kampanja väittää? www.sinivalkoinenjalanjalki.fi. Kuvat Shutterstock.
Pitääkö paikkansa, mitä Suomalaisen Työn Liiton nykyinen kampanja väittää? www.sinivalkoinenjalanjalki.fi. Kuvat Shutterstock.

Protektionismi päästää kotimaisen yrittäjän liian helpolla.

 Jos jokainen suomalainen käyttäisi kympin enemmän kuukaudessa kotimaisiin tuotteisiin, Suomeen saataisiin pysyvästi 10 000 työpaikkaa. Näin väittää Suomalaisen Työn Liiton Sinivalkoinen jalanjälki -kampanja.

Liitto kampanjoi vastaavilla laskelmilla jo markka-aikana. Yleisradion toimittaja Mirja Pyykkö kiinnostui 1990-luvulla Tilastokeskuksessa työskennelleen taloustieteilijän Osmo Forssellin liitolle tekemistä tutkimuksista.

Keväällä 1996 alkaneessa tv-ohjelmassa ”30 markkaa viikossa tuo 30 000 työpaikkaa vuodessa” seurattiin vuoden ajan, miten liiton sanoma toimi käytännössä. Suomalaisen työn liiton mukaan Pyykön tv-kampanja synnytti Suomeen tuhansia työpaikkoja.

Kaikki talousviisaat eivät ole samaa mieltä. Kokoomuksen kansanedustaja ja talousliberalismia ajavan ajatushautomo Liberan entinen tutkimusjohtaja Elina Lepomäki ärähti asiasta blogissaan elokuussa. Hän oli lukenut Helsingin Sanomista uutisen, jonka mukaan ostamalla suomalaisia tuotteita voi luoda maahamme työpaikkoja.

”Olen itsekin huolissani suomalaisista työpaikoista ja maamme tulevaisuudesta, mutta vahvasti sitä mieltä, etteivät tällaiset suosi suomalaista -kampanjat vie kuin ojasta allikkoon”, Lepomäki kirjoitti.

”Pienikin askel protektionismin tiellä on päinvastoin erittäin huolestuttava kehitys, suorastaan nurinkurinen pienen vientivetoisen maamme kannalta. Kaipaako joku vielä 1980-luvulle, kun kaupasta ei saanut valkosipulia tai tuoremehu oli luksustuote?”

Kallista laadusta riippumatta

Kyse ei ole siitä, etteikö laskelma hyvin mekaanisesti tarkasteltuna pitäisi paikkansa. Tosin on hyvä huomata, että jokainen suomalainen sisältää myös lapset. Kaksilapsisen kahden vanhemman perheen pitäisi siis käyttää kotimaisiin tuotteisiin 40 euroa kuussa enemmän, jotta tavoite saavutettaisiin.

Lepomäen varsinainen kritiikki kohdistuu siihen, että jos kuluttaja antaa tuotteiden suomalaisuudelle liikaa painoa, se merkitsee markkinoiden vääristymistä. Ylimääräinen hinta käy kuluttajan kukkarolle ilman, että laatu sitä kompensoi.

Jos kampanjan tavoitteena on, että kotimaisen tuotteen suosiminen auttaisi suomalaisyrityksiä myös kasvamaan vientimarkkinoille, voi lopputuloksena olla karhunpalvelus yrittäjille.

”Jos tuottajat saavat myytyä tuotantonsa kotimaahan ylihintaan, he saattavat unohtaa maan rajojen ulkopuolelle ulottuvat kasvuhaaveensa. Sama tuote ei käykään muualla kaupaksi tai vain huomattavasti halvemmalla”, Lepomäki kirjoittaa.

”Se myös hidastaa laadun kehitystä kotimarkkinoillamme, kun tuottaja ei saa kompensaatiota esimerkiksi paremmasta mausta tai uudesta tuotantoinnovaatiosta, vaan lähinnä tuotantolaitoksen sijainnista.”

Näin ennustaa kansainvälisen kaupan teoria, mutta varttuneemmalla väestöllä on siitä eläviä muistikuviakin.

Neuvostoliiton niin sanotun clearing-kaupan aikana Suomi pystyi viemään itään raakaöljyä vastaan melkoisen laaduttomia tuotteita, esimerkiksi vaatteita, joita saattoi pitää muodikkaana vain neuvostokansalainen. Kun Neuvostoliitto oli romahtanut, oikeaan hinta- ja laatukilpailuun tottumattomat yritykset eivät pärjänneet läntisillä markkinoilla.

Ei auta hyvässä suhdanteessa

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusohjaaja Niku Määttänen on talousteorian pohjalta samoilla linjoilla Lepomäen kanssa. Määttäsen mukaan kansainvälinen kauppa kasvattaa hyvinvointia osin sen vuoksi, että se lisää yritysten ja ihmisten mahdollisuuksia erikoistua tietyntyyppisiin tehtäviin.

– Kysymys on samasta asiasta kuin kotimaan sisälläkin. Jos kansantalous on hyvin pieni, siellä ei välttämättä ole tilaa parturille ja suutarille, vaan joku kaveri yrittää tehdä molempia hommia. Vähän isommassa taloudessa meillä on suutari ja parturi eikä vain suutariparturi.

Lepomäen mielestä juuri kaupan vapautuminen ja globaalien markkinoiden avautuminen ovat hyödyttäneet viime vuosikymmenten aikana kaikkia mutta varsinkin Suomea.

”Ei kukaan maailmalla osta Koneen hissiä siksi, että se on suomalainen, vaan siksi, että se on laadukas suhteessa siitä maksettavaan kokonaishintaan”, Lepomäki kirjoittaa.

”Suomen markkina on niin pieni, ettei kovinkaan moni tuotantoyritys pärjää keskittymällä vain tänne. Päinvastoin, jokaisen kasvuun tähtäävän yrityksen tulisi pyrkiä tuottamaan sellaista laatua, joka käy kaupaksi maailman eri markkinoilla, suomalaisuudesta huolimatta”, Lepomäki vaatii.

Määttäsen mukaan suomalaisten tuotteiden suosimisella ei ole mitään työllisyysvaikutusta tilanteessa, jossa työvoima on jo lähes täyskäytössä.

Myöskään pieni niin sanottu rakenteellinen työttömyys ei johdu kysynnän puutteesta.

– Esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien työllistäminen ei yleensä onnistu pelkästään kotimaisten tuotteiden kysyntää kasvattamalla.

Huonossa voi auttaa jonkin verran

Juuri nyt meillä kuitenkin on poikkeuksellisen huono suhdanne. Työttömyys on ollut huomattava jo kauan, ja nollakasvussa on kärvistelty kohta kokonainen vuosikymmen. Määttänen myöntää, että siksi jonkinlainen työllisyysvaikutus saattaisi nyt löytyä.

– Kotimaisten tuotteiden suosiminen voi siksi olla esimerkiksi Suomen julkisen talouden kannalta jossain määrin hyödyllistä, Määttänen sanoo.

– Mutta samalla täytyy toivoa, että muiden maiden kansalaiset eivät harrasta tällaista ja vältä ulkomaisia, siis myös suomalaisia, tuotteita. Kansainvälisesti pitäisi sopia, että verorahoja ei käytetä minkäänlaisiin suosi kotimaista -kampanjoihin!

Suomalaisen ei siis kannata maksaa mistään tuotteesta ylihintaa vain siksi, että se on valmistettu Suomessa.

Kampanja kuitenkin saattaa auttaa suomalaista kuluttajaa löytämään sellaisia uusia kotimaisia tuotteita, jotka pärjäisivät hinta- ja laatukilpailussa tuontitavaralle vapaassa kilpailussakin. Ei kai se ole protektionismia?

Nykyään esimerkiksi kotimaiset pienpanimot tekevät lähes kaikkia maailman oluttyyppejä. Keskivertokuluttaja saattaa kuitenkin tuntea maailmankuulut merkit paremmin kuin uuden suomalaistuotteen.

Määttänen myöntää, että tämä argumentti voi ehkä toimia joidenkin yksittäisten tuotteiden kohdalla muttei yleisemmin.

– Luulisin, että meidän on pikemminkin vaikea tietää, mitä kaikkea hienoa muissa maissa tuotetaan.

Marko Hamilo on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 11/2014

Tilaajille
Tietoliikennesatelliittien määrä kasvaa räjähdysmäisesti viimeistään 2020-luvulla. Kilpajuoksu avaruuden internetistä on alkanut. Kuva: Nasa
Tietoliikennesatelliittien määrä kasvaa räjähdysmäisesti viimeistään 2020-luvulla. Kilpajuoksu avaruuden internetistä on alkanut. Kuva: Nasa
Kymmensenttisiä kuutioita voi  liittää myös yhteen. Osa niistä varmasti välittää nettiliikennettä 2020-luvulla. Kuva: Nasa
Kymmensenttisiä kuutioita voi  liittää myös yhteen. Osa niistä varmasti välittää nettiliikennettä 2020-luvulla. Kuva: Nasa
OneWeb kaavailee kattavansa koko maapallon noin 650 satelliitilla. Kuva: OneWeb
OneWeb kaavailee kattavansa koko maapallon noin 650 satelliitilla. Kuva: OneWeb
03b tarjoaa jo laajakaistayhteyksiä Afrikkaan. Kuva: 03b
03b tarjoaa jo laajakaistayhteyksiä Afrikkaan. Kuva: 03b
SpaceX käyttää avaruusasemalennoilla koeteltuja avaruusaluksia. Kuva: Nasa
SpaceX käyttää avaruusasemalennoilla koeteltuja avaruusaluksia. Kuva: Nasa
Kokenut satelliittiyritys Iridium on rakentamassa uutta satelliittiparvea. Kuva: Iridium
Kokenut satelliittiyritys Iridium on rakentamassa uutta satelliittiparvea. Kuva: Iridium
Avaruussatelliittien pitää kiertää maapalloa matalalla, jotta netti toimii tarpeeksi nopeasti. 1. Geosynkroninen eli saman kohdan yllä pysyvä rata, noin 35 700 kilmetrin korkeudella. 2. Keskitason rata, 2 000- 35 700 kilometrin korkeudella. 3. Matala kiertorata, 180-2 000 kilometrin korkeudella.
Avaruussatelliittien pitää kiertää maapalloa matalalla, jotta netti toimii tarpeeksi nopeasti. 1. Geosynkroninen eli saman kohdan yllä pysyvä rata, noin 35 700 kilmetrin korkeudella. 2. Keskitason rata, 2 000- 35 700 kilometrin korkeudella. 3. Matala kiertorata, 180-2 000 kilometrin korkeudella.

Maan kiertoradalla netti vapautuu valtioiden asettamista rajoista.

Avaruuskilpa on saanut uuden muodon. Nyt ei ole kyse kylmästä sodasta eikä kilpajuoksusta Kuuhun. Nyt internet nousee avaruuteen.

Avaruuden kautta nettiyhteydet laajenevat nopeasti maapallon syrjäseuduille. Samalla ne, jotka hallitsevat internetin viestiliikennettä taivaalta, suojautuvat...

Tilaajille

Haluatko lukea koko artikkelin?

Hyödynnä maksuton tutustumistilaus, niin pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita:

Tilaajille
Rikas Eurooppa joutuu miettimään tarkasti, miten perustella heikompiosaisten tulokkaiden torjumista. Kuva: Lehtikuva
Rikas Eurooppa joutuu miettimään tarkasti, miten perustella heikompiosaisten tulokkaiden torjumista. Kuva: Lehtikuva
Intiassa kastijärjestelmän pohjalle syntyneille sälytetään likaisimmat työt, kuten lannan levitys. Kuva: Getty Images
Intiassa kastijärjestelmän pohjalle syntyneille sälytetään likaisimmat työt, kuten lannan levitys. Kuva: Getty Images
Juutalaisia on alistettu ja vainottu niin paljon, että heillä on erityinen muistelupäivä historian suruille. Kuva: Getty Images
Juutalaisia on alistettu ja vainottu niin paljon, että heillä on erityinen muistelupäivä historian suruille. Kuva: Getty Images
Koko Afrikka on saanut ebolaleimaa, vaikka tauti riivaa vain länsinurkkaa. Kuva: Getty Images
Koko Afrikka on saanut ebolaleimaa, vaikka tauti riivaa vain länsinurkkaa. Kuva: Getty Images
Itä-Aasian eläintorien tautiriskien takia joissakin maissa on kartettu kaikkia kiinalaisia. Kuva: Getty Images
Itä-Aasian eläintorien tautiriskien takia joissakin maissa on kartettu kaikkia kiinalaisia. Kuva: Getty Images

Kautta aikain ihminen on löytänyt syntipukit sairauksiin oman yhteisönsä ulkopuolelta. Syytämme taudeista niitä, joita halveksimme.

Siitä lähtien, kun ebola keväällä 2014 nousi maailman puheenaiheeksi, monet afrikkalaistaustaiset ihmiset ovat joutuneet ennakkoluulojen kohteiksi. Yhdysvalloissa heitä on ebolapelon takia kiusattu kouluissa, heiltä on evätty pääsy työpaikoille, heille ei ole tarjoiltu ravintoloissa, eikä heitä...

Tilaajille

Haluatko lukea koko artikkelin?

Hyödynnä maksuton tutustumistilaus, niin pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita: