klo 7:02 | 8.4.2015
Talvivaaran kivessä on nikkeliä, kuparia, kobolttia, sinkkiä ja mangaania. Pitoisuudet ovat kuitenkin pienehköt, ja siksi metalleja on otettu talteen uusin biomenetelmin. Kuvat Heikki Saukkomaa/Lehtikuva.
Metallit ovat kiinni mustaliuskeessa, joka kerrostui merenpohjaan mätäliejuista kaksi miljardia vuotta sitten. Kairausnäytteessä liuskekerroksia leikkaavat kvartsijuonet ovat syntyneet myöhemmin, kerrostumisen jälkeen.
Suomen kallioperä kuuluu maailman vanhimpiin.
Jääkauden loppu näkyy sedimenteissä.
Kaivos keskellä vesiä.
Bioliuotuksessa metallin irrotus tapahtuui liuotuskasoissa. Kun prosessi toimii oikein, ylimääräinen vesi haihtuu ilmaan. Talvivaarassa haihdunta ei ole kaikin paikoin onnistunut, ja vesiä on päätynyt varastoaltaiden täytteeksi.
Jääkauden päättyessä malmikalliot paljastuivat ja sade huuhtoi niistä metalleja vesistöön. Silloin aika korjasi vahingot. Nyt sama pitäisi tehdä tekniikalla.
Lähdetään kerimään Talvivaaran tarinaa niinkin läheisestä menneisyydestä kuin 1970-luvulta, jolloin nykyisen kaivosalueen maisemissa kulki Geologisen tutkimuslaitoksen valtiongeologi Pentti Ervamaa. Hän seisoi erämaakalliolla ja katsoi ympärilleen. Kainuun vaarat häämöttivät sinisinä...
Haluatko lukea koko artikkelin?
Hyödynnä maksuton tutustumistilaus, niin pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita: