Kuva Shutterstock.
Kuva Shutterstock.

Lukusanasta voi tehdä uutta loputtomiin.

Suomen kielessä on vain parisataa sanavartaloa, jotka juontuvat vanhimmista tunnetuista kantakielistä. Vanhan perintösanaston osuus nykysuomen sanastossa on kuitenkin paljon suurempi, sillä vanhasta on tehty uutta monin tavoin.

Otetaan esimerkiksi lukusana yksi. Eräät sen vanhat taivutusmuodot ovat kivettyneet itsenäisiksi sanoiksi, kuten tulosija yhä ja hämärtynyt essiivi ynnä, joka merkitsee alkuaan ’yhtenä, yhdessä’.

Myös muutamat nykyiset taivutusmuodot ovat alkaneet elää omaa elämäänsä, kuten yksikön partitiivi yhtä, monikon instruktiivi yksin, omistusliitteellä varustettu yksikön essiivi yhtenään, monikon essiivi yksinään ja monikon translatiivi yksikseen. Inessiivi- ja illatiivimuotoja voi käyttää adverbina sekä yksikössä että monikossa: yhdessä, yhteen, yksissä, yksiin. Elatiivista se käy päinsä vain monikossa ja omistusliitteen kera: yksistään. Myös omistusliitteellinen illatiivi yhteensä on saanut oman erikoismerkityksen.

Vielä enemmän uusia sanoja on saatu johtamalla. Yksi-sanaan perustuvia substantiiveja ovat esimerkiksi yhteys, yhtiö, yhtye, yhtälö, ykseys, yksikkö, yksilö ja yksiö ja adjektiiveja yhteinen, yhtäläinen, yksinäinen ja yksityinen.  Verbejä ovat esimerkiksi yhdentää, yhdistää, yhtyä ja adverbeja yhdesti, yksitellen ja yksittäin.

Myös johdetuista sanoista voi tehdä uusia johdoksia, esimerkiksi verbejä verbeistä: yhdistellä, yhdistyä ja yhyttää. Näytteitä verbikantaisista substantiiveista ovat yhdiste, yhdistelmä, yhdistys, yhdistäjä, yhdyntä ja yhtymä. Adjektiivikantaisia substantiiveja ovat yhteisyys, yhteisö, yhtäläisyys, johdossubstantiiveista muodostettuja verbejä esimerkiksi yhteyttää, yhtiöittää ja yksilöidä.

Johtimia voi periaatteessa lisätä rajattomiin: yhteisöllinen, yhtenäistyttää, yhtäläistyttää, yksilöittäinen, yksilöllistyminen ja niin edespäin. Joskus johdin antaa sanaan selvän merkityslisän, joskus johdoksen merkitys on tiedettävä erikseen. Osa johdoksista on spontaanisti syntyneitä, osa oppitekoisen sananmuodostuksen tuottamia uutuuksia.  Näin se kieli elää vuosituhannesta toiseen.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen professori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 11/2014

X