Kokeissa menestyy, kun valmistautuu oikein. Pelkällä toistolla oppi ei jää päähän. Kuva: Shutterstock
Kokeissa menestyy, kun valmistautuu oikein. Pelkällä toistolla oppi ei jää päähän. Kuva: Shutterstock

Suosituin opiskelutekniikka sijoittuu tehokkuusvertailussa häntäpäähän.

Tähän aikaan vuodesta tuhannet nuoret valmistautuvat elämänsä ensimmäiseen suureen kokeeseen, ylioppilaskirjoituksiin, ja tuhansilla muilla ovat edessä kevätkauden tentit. Moni miettii, miten tieto parhaiten jäisi mieleen.

Tässä tutkijoiden neuvo: Unohda alle- tai päälleviivaus ja kertaus. Niiden sijaan hajauta opiskelu vähintään kuukauden ajalle ja pidä itsellesi aina pienet kokeet lukurupeaman päätteeksi.

Neuvon antavat yhdysvaltalaiset oppimispsykologit Psychological Science in the Public Interest -lehdessä. Professori John Dunloskyn johdolla työskennellyt ryhmä on käynyt läpi tuhansia oppimistutkimuksia ja rankannut kymmenen tekniikkaa seitsemän kriteerin mukaan:

  • Sopiiko tekniikka sekä yksin että ryhmässä opiskeluun?
  • Sopiiko se eri-ikäisille ja eritasoisille opiskelijoille?
  • Voiko tekniikalla opettaa eri aineita?
  • Edistääkö tekniikka muistamista, ongelmanratkaisua ja ymmärtämistä?
  • Onko se helppo käyttää?
  • Voiko oppimista mitata niin essee- kuin monivalintakokein?
  • Onko tekniikkaa testattu hyvin tuloksin luokkaoloissa?

Rankkauksen perusteella Dunlosky ja kumppanit jakavat tekniikat kolmeen ryhmään: tehokkaisiin, keskivertoihin ja tehottomiin.

Huono uutinen on, että parhaita tekniikoita käytetään vielä vähän, kun taas menetelmät, joita opiskelijat suosivat, kuuluvat tehottomimpien joukkoon.

 

TEHOKKAAT MENETELMÄT

Hajautus:

Opiskelija jakaa opittavan aineiston läpikäynnin pitkälle, vähintään kuukauden aikavälille samaan tapaan kuin juoksija jakaa voimansa maratonilla. Toisin kuin viime hetken pänttäys menetelmä edistää asioiden mieleen painumista ja muistissa pysymistä. Kannattaa käyttää erityisesti opiskeltaessa ydinasioita, joita tarvitaan pitkin matkaa jatko-opinnoissa.

Tenttaus:

Opiskelija pitää itselleen kokeet lukurupeaman päätteeksi eli vastaa opiskeltavasta kokonaisuudesta laadittuihin kysymyksiin. Menetelmä vahvistaa muistijälkiä ja helpottaa asioiden mieleen palautusta. Kannattaa yhdistää hajautettuun lukuun.

KESKIVERROT MENETELMÄT

Perusteleminen:

Opiskelija kuvailee lyhyesti, miksi esitetyt tiedot pätevät käsiteltävässä asiassa mutta eivät välttämättä jossakin toisessa. Menetelmä auttaa jäsentämään tietoa, mutta sopii paremmin faktojen kuin laajan ja monimutkaisen aineiston opiskeluun.

Selittäminen:

Opiskelija kertoo itselleen, miten opiskeltava prosessi toimii, millaisia askeleita ongelmanratkaisu vaatii ja miten tieto kytkeytyy aiempaan tietoon. Teho vaihtelee paljon sen mukaan, miten oikeita ja täsmällisiä selityksiä opiskelija osaa antaa.

Limittely:

Opiskelija soveltaa tietoja ja ongelmanratkaisutapoja erityyppisiin aiheisiin. Menetelmä on vastakohta blokkiluvulle, jossa hän perehtyy jonkin aihealueen koko sisältöön ennen kuin siirtyy seuraavaan osioon. Menetelmä toimii parhaiten matemaattisissa ongelmissa.

TEHOTTOMAT MENETELMÄT

Summaus:

Opiskelija tiivistää ydinkohdat aiheesta. Tämä auttaa vain niitä, jotka hallitsevat tiivistämisen.

Alle- ja päälleviivaus:

Opiskelija merkitsee lukiessaan tärkeinä pitämänsä asiat. Menetelmä helpottaa vaikeiden tekstien hallintaa muttei edistä yhteyksien hahmotusta ja päätelmien tekoa, sillä se vetää huomion liikaa yksityiskohtiin.

Mielikuvien luonti:

Opiskelija luo sisällöstä päähänsä tai paperille visuaalisia mielikuvia muistin tueksi. Menetelmä toimii vain aiheissa, jotka luonnostaan synnyttävät kuvajaisia.

Kuulokuvien luonti:

Opiskelija yhdistää uuden sanan tutulta kuulostavaan sanaan, esimerkiksi espanjan kyllästynyttä tarkoittavan sanan harto miehen nimeen Arto. Menetelmää käytetään etenkin kielten opiskelussa, mutta se ei edistä kestävien muistijälkien syntyä, sillä muisti kuormittuu liikaa.

Kertaus:

Opiskelija käy jo kertaalleen kahlaamansa asian läpi uudelleen. Menetelmä palauttaa mieleen pääkohtia mutta hukkaa yksityiskohtia eikä tue ymmärrystä.

 

Uutinen on julkaistu Tiede-lehdessä 2/2013

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26092
Liittynyt16.3.2005

Kertaus ei olekaan opintojen äiti

En edelleenkään käsitä miten joku voi ihannoida diktatuureja mutta pitää samaan aikaan auktoriteettiuskoa pahana asiana. Miten ihmeessä toimii diktatuuri, jonka kansalaisilla ei ole auktoriteettiuskoa? PS. Edelliseen vielä, tiedän että pienet ihmiset keskustelevat toisista ihmisistä. Tiedän myös, että struts, kot kot ja kukkokiekuu.
Lue kommentti
molaine
Seuraa 
Viestejä1229
Liittynyt3.8.2011

Kertaus ei olekaan opintojen äiti

Keijona kirjoitti: Kertauksella saadaan kyllä ihmiset uskomaan valheeseen, kuten voi kirjanoppineista ja kovasti koulutetuista havaita. Mihin valheeseen kovasti koulutetut uskovat? Yleensä korkeampien tutkintojen saavuttaminen vaatii kriittisempää ja analyyttisempaa otetta vastaanotetun tiedon käsittelyssä. Miksi tämä johtaisi valheeseen uskomiseen? Kyllä se noin arkiJÄRJElläkin, jota itse niin peräänkuulutat, menee ihan päinvastoin. Jos haluat saada tuntumaa, niin voit mennä vapaasti...
Lue kommentti

Panterarosa: On selvää, että "Partitava kisaa kurupati-kuvaa" ei oikein aukene kehitysmaalaisille N1c- kalmukinperseille.