Saaristomerellä sijaitsevaa Jungfruskärin kukkaniittyä alettiin uudestaan hoitaa 40 vuotta sitten. Kuva: Maija Mussaari
Saaristomerellä sijaitsevaa Jungfruskärin kukkaniittyä alettiin uudestaan hoitaa 40 vuotta sitten. Kuva: Maija Mussaari

Tiede Luonto esittelee eri puolilta Suomea niittyjä, jotka kukkivat villisti ja surisevat hullusti. 

Karu pohjoinen luontomme on rikkaimmillaan siellä, missä maisemaa on muokannut vanhanaikainen maatalous – ja aikoinaan ehkä myös mammutit. Ihminenkin on siis saanut paljon hyvää aikaan luonnolle.

Niittyjen, ketojen, hakamaiden ja nummien suuruuden aika oli menneillä vuosisadoilla. Silloin karjaa laidunnettiin pääasiassa luonnonlaitumilla, niityillä ja metsissä, ja eläinten talvirehu koottiin luonnosta. 

1880-luvulla Suomessa oli 1,6 miljoonaa hehtaaria niittyjä – ja metsälaitumia kenties toinen mokoma lisää. Molempia oli yhteensä paljon enemmän kuin nykyään peltoja. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tätä nykyä perinnebiotooppeja on hoidon piirissä yhteensä 30 000 hehtaaria. Ympäristöviranomaisten tavoite on saada kunnostetuksi 60 000 hehtaaria. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Paraisten Lenholmin suojelualueella sijaitsee tammihaka, jota on laidunnettu lähes yhtämittaisesti satoja vuosia. Lue uudesta Tiede Luonnosta, mistä muualta löytyy upeita niittyjä. Kesän numero ilmestyy 11. heinäkuuta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla