Aivotreeni tuo uutta virtaa elämääsi.

Avainsana on muovautuvuus. Se tarkoittaa, että aivojen hermoverkoissa tapahtuu muutoksia koko ihmisen iän: syntyy uusia hermosoluja ja tuoreita kytkentöjä niiden välille. Tutkijat päätyivät tähän vasta 1990-luvulla, ja siksi moni keski-ikäinenkin on koulussa oppinut, että aikuiset aivot vaan rapistuvat.

Aivot eivät ole rautaa vaan softaa. Aivoja voi kuntouttaa ja treenata. Tai pikemmin niitä pitää treenata, että ne säilyisivät vireinä vanhuuteen ja vielä silloinkin. Aivotreenistä on tullut uusi buumi kuten aiemmin liikunnasta. Yhdysvalloissa on jopa aivokuntokeskuksia.

Oppiminen palkitsee

Kirjan tekijöistä Tiina Huttu on neurobiologi ja tiedetoimittaja, jonka erityisala ovat aivot. Reidar Wasenius taas on kokenut treenauttaja. Yhdistelmä toimii: aivoharjoitusten taustaksi tarjotaan vankkaa tutkimustietoa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tiina Huttu on kirjoittanut nasevan 130 sivun paketin aivojen toiminnasta ja tavoista lisätä niiden hyvinvointia. Perusteltuja neuvoja suorastaan sataa. Vaarana olisi saarna, mutta Hutulla on asiaansa letkeä ja iloinen ote.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Aivojen treenaminen palkitsee, jos se on kestävää ja tavoitteellista. Kun ihminen opettelee uutta taitoa, nappisuoritus tuottaa aivoissa hermovälittäjäaine dopamiinin purskahduksen. Se vahvistaa taidon tallentumista ja tuntuu hyvältä.

Siinä tutkijoiden näkemykset ovat ennallaan, että ihminen on terävimmillään ja luovimmillaan alle kolmekymppisenä, mutta minkä sitten nopeudessa ja nokkeluudessa menettää, voi isoin osin korvata kokemuksella ja priorisoinnilla.

Vanhetessa aivosolujen hapen- ja ravinteiden saanti hidastuu, eivätkä ne pysty tehokkaasti siivoamaan aineenvaihduntansa jätteitä. Tämä kangistaa viestintää, kun vielä viestimolekyylien erityskin vähenee. Ruostumista hidastavat terveet elintavat, aivotreenaus ja stressinhallinta – tärkeä aivotaito sekin.

Harjoitukset virkistävät

Wasenius täydentää kirjan 36 harjoituksella, joissa ei ole kyse mistään knopeista tai pienistä muistipähkinöistä vaan elämän laatua parantavista taidoista. Näitä ovat hyvä muisti ja päättely, mutta yhtä lailla tarkka havainnointi, kyky rentoutua tai keskittyä, ripeä päätöksenteko ja innostuminen uuteen.

Ulla Uraohjus ja Eero Eläkeläinen ovat kirjan esimerkkihenkilöitä. Ullan ohjelmaksi suositetaan harjoituksia, jotka auttavat sekä pitämään ruuhkavuosien haasteet hanskassa että rentoutumaan. Eerolle ehdotetaan muisti-, luovuus- ja keskittymisharjoituksia.

Tehtävät virkistävät. Voit aloittaa esimerkiksi siitä, että teet päivittäin 20 minuuttia jotakin ihan uutta. Tai unohdat samaksi aikaa käsiesi käytön – kyllä älylaite toimii nenänpäälläkin.

Kirjan värikoodattu taitto on raikas ja informatiivinen, ja faktalistat auttavat omaksumista.

Tuula Koukku, eläkkeellä oleva päätoimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2016

Personal brainer. Treenaa aivosi vireiksi. Tiina Huttu ja Reidar Wasenius, WSOY 2016. 216 s., 25 €.

Sisältö jatkuu mainoksen alla