Viime vuosisadalla rakennusmateriaalien käyttö kasvoi 34-kertaiseksi, malmien ja mineraalien louhinta 27-kertaiseksi ja fossiilisten polttoaineiden kulutus 12-kertaiseksi. Jos kehitys jatkuu nykyisenä, 2050 luonnonvaroja käytetään kolme kertaa enemmän kuin nyt. Tyhmäkin tajuaa, ettei tämä ole mahdollista.

Markku Wilenius, Turun yliopiston kauppakorkeakoulun tulevaisuudentutkimuksen professori, lataa madonlukuja. Silti hänen otteensa tulevaisuuteen on motivoiva ja näkökulmansa avara.

Yhteiskuntien kehitys ei ole jatkuvaa eikä hyppäyksittäistäkään. Wileniuksen metodi sen jäsentämiseen ovat niin sanotut pitkät aallot, jotka toistuvat 40–60 vuoden jaksoina. Näitä on teollistumisen alusta eli 1700-luvun loppukymmenistä ollut viisi.

Kullakin aallolla on oma tekninen veturinsa, kuten ensimmäisellä höyrykone ja toisella rautatiet ja teräs. Viidettä aaltoa (1970–2010) luonnehtivat tieto- ja viestintätekniikka, joista seurasi talouden globaalistuminen. Juuri alkava kuudes aalto kumpuaa älykkäästä tekniikasta, jota edustaa esimerkiksi esineiden internet. Älyn avulla on mahdollista luoda materiaali- ja energiapihiä sekä puhdasta tekniikkaa.

Tekniikan ja talouden ohella Wilenius kirjoittaa hyvästä johtamisesta, yhteisyydestä, jakamisesta, koulutuksesta ja kulttuurista – nyt ei ihminen jää talouspuheen taakse. Suomen tulevaisuudesta on oma lukunsa.

Tuula Koukku, eläkkeellä oleva päätoimittaja

Julkaistu Tiede-lehdessä 9/2015.

Tulevaisuuskirja. Metodi seuraavan aikakauden ymmärtämiseen. Markku Wilenius, Otava 2015. 238 s., 35 €.