Nykyään suomalainen voi tunnustautua laiskaksi mutta ei sentään epärehelliseksi.

Arvotutkijat ovat keränneet pyhtääläisten arvoista ja niiden muutoksista pitemmän ja monipuolisemman aikasarjan kuin muualta maasta. Siksi Pyhtää esittää merkittävää osaa emeritusprofessori, arvotutkija Klaus Helkaman teoksessa Suomalaisten arvot.

Talous on keskeinen tekijä yhteiskunnan arvojen muutoksessa. Pyhtääläisten arvoissa näkyvät lamat ja niiden tuomat vaikeu­det. Moraalisen universumin laajuus voidaan määritellä mittaamalla, miten laajalle henkilö soveltaa sellaisia arvoja kuin tasa-arvo, suvaitsevaisuus, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja rauha: koetaanko niiden kuuluvan kaikille maailman ihmisille, omille maanmiehille vai vielä suppeammalle joukolle.

Suomessa on Pohjoismaiden suppein moraalinen universumi. Pyhtäällä moraalinen universumi oli syvimmän laman aikana vielä paljon Suomen keskiarvoa suppeam­pi.

1993 pyhtääläiset suhtautuivat esimerkiksi kehitysyhteistyöhön paljon penseämmin kuin 1982, jolloin elettiin leveämpiä aikoja.

Maailmanlaajuisessa vertailussa suomalaisten universalismi on kuitenkin vahvaa. Euroopan arvokartalla Suomi ja muut pohjoismaat erottuvat  alueena, jossa korostetaan enemmän yhteistyötä kuin kilpailua. Pohjolassa toisiin ihmisiin myös luotetaan enemmän kuin muualla.

Luonto ja tasa-arvo ovat suomalaisille kansainvälisesti katsottuna poikkeuksellisen tärkeitä, eikä niiden merkitys ole juuri horjunut.

Arvot muuttuvat hitaasti

Jokaisella sukupolvella on taipumus nähdä oma aikansa arvomurroksena. Todellisuudessa arvot muuttuvat yleensä vähittäin ja hitaasti.

Jokin silti muuttuu. 1970-luvulta yksilökeskeisyys on lisääntynyt. Pyhtäällä itsekuri on romahtanut 1970-luvun kärkisijoilta arvojärjestyksen häntäpäähän. Rohkeus ja vapaus ovat nousseet ylemmäksi.

Työn merkitys on pienentynyt. Nykyään moni suomalainen voi myöntää olevansa laiska, vaikka tuskin kukaan kehtaa edelleenkään luonnehtia itseään epärehelliseksi ja epäluotettavaksi.

Yhdessä joukossa työ on silti pitänyt pintansa: ammattikorkeakoulun maatalouslinjan opiskelijoiden arvohierarkiassa työarvot ovat edelleen ykkösenä.

Universalismissa takapakki

Kehitys ei kulje tasaisesti yhteen suuntaan. 2000-luvun Suomessa se ei ole edennyt niin kuin arvotutkijat olivat olettaneet.

Helkama otaksui 1990-luvulla, että muutosvalmius ja universalismi vahvistuvat, kun koulutuksen taso nousee ja Suomi vaurastuu. Koulutustaso nousi ja Suomi vaurastui, mutta Suomi kääntyi 2000-luvun alussa jälleen sisään päin. Perinteet, turvallisuus ja yhdenmukaisuus ovat vahvistaneet asemiaan. Syyksi voi arvailla tunnetta elämän yleisestä epävarmuudesta.

Helkama esittelee alaansa perusteellisesti ja elävästi. Moni esimerkki on kotoisin uimahallista, jossa kaikenlaiset suomalaiset kohtaavat erityisen tasa-arvoisina.

Annikka Mutanen, Tiede-lehden toimituspäällikkö

Julkaistu Tiede-lehdessä 9/2015.

 

Suomalaisten arvot. Mikä meille on oikeasti tärkeää? Klaus Helkama, SKS 2015. 252 s., 35 €.

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.