Seuraavaksi ihminen kurkottaa kuolemattomuuteen.

Ihmisen ensimmäinen askel muiden eläinlajien edelle saattoi olla juoruilu, siis kyky vaihtaa ja käsitellä suurempaa ihmisjoukkoa käsittelevää tärkeää tietoa.

Todellisen etulyöntiaseman antoi mielikuvitus: taito kertoa tarinoita olemattomista asioista ja saada muutkin uskomaan niihin.

Ennen mielikuvituksen valtakautta ihmiskunnan kehitys riippui geneettisistä muutoksista. Mielikuvituksen avulla ihminen pystyi luomaan kulttuurin, ja kerran synnyttyään kulttuurit eivät lakanneet kehittymästä ja muuttumasta. Näin historia itsenäistyi biologiasta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Samalla tulivat mahdollisiksi sellaiset yhteiseen uskoon perustuvat rakennelmat kuin uskonto, valtio ja raha. Niiden avulla ihmisjoukot pystyvät yhteistyöhön.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Näin asettelee ihmiskunnan tärkeimmän käännekohdan israelilainen historian professori Yuval Harari. Hänen kirjastaan Sapiens on tullut maailmanmenestys. Se pyrkii selittämään, miksi alun perin vähäpätöinen ihmislaji on noussut maailman valtiaaksi.

Kumoukset selittävät

Harari huomauttaa, että ennen jaettujen ajatusrakennelmien aikaa pystyimme toimimaan vain pieninä yhteisöinä, joissa luottamus perustui perhesuhteisiin ja henkilökohtaiseen tuntemiseen. Jos touhujamme tarkkailee kymmenen hengen ryhmässä, olemme yhä edelleen vaivaannuttavan samanlaisia kuin simpanssit.

70 000 vuotta sitten tapahtuneen kognitiivisen vallankumouksen jälkeen on tapahtunut uusia kumouksia, jotka ovat kiihdyttäneet ihmisen matkaa maailman herruuteen. Yksi tärkeimpiä on tieteellinen ja teollinen vallankumous.

Tiede lähti Hararin mukaan nousuun, kun eurooppalainen ihminen oppi viime vuosituhannen puolivälissä sanomaan ”En tiedä”. Karttoihin alettiin jättää valkoisia läiskiä, ja ne piti täyttää.

Koskaan tiede ei ole ollut vapaata. Se on saanut rahoitusta ja tukea, koska sen avulla voi hankkia uusia kykyjä. Tiede on menestynyt liitossa imperialismin ja kapitalismin kanssa.

Tieteen löydöt ja keksinnöt ovat olleet 500 viime vuotta hillittömän talouskasvun lähde. Muun osan historiastamme talous on kasvanut hyvin hitaasti tai ei ollenkaan.

Olisiko tässä ajattelemisen aihetta myös Suomen nykypolitiikan arkkitehdeille?

Vieläkään maailmamme ei ole valmis, eikä Hararikaan tyydy selittämään olevaa järjestystä vaan ennustaa myös tulevaa.

Irtiotto biologiasta kiihtyy

Hänen mukaansa ihmisen irtiotto biologiasta jatkuu yhä hurjempana. Osaamme jo tehdä ajatuksen voimalla ohjautuvia tekoraajoja ja muunnella omaa perimäämme.

Ennen pitkää tavoittelemme kuolemattomuutta. Mutta tekeekö se onnellisemmaksi?

Historioitsija ennustaa, että se voi tehdä suuren osan meistä onnettomammiksi. Nyt kuolema kohtaa tasa-arvoisesti jokaisen. Jos rahalla voi lunastaa ikuisen elämän, se on suuri kateuden aihe köyhille kuolevaisille.

Niillä, joiden ulottuvilla kuolemattomuus on, kuolemanpelko taas kasvaa uusiin ulottuvuuksiin. Elämä menee kuolemaa varoessa.

Annikka Mutanen on Sanoma tiedetoimituksen toimitussihteeri.

Julkaistu Tiede-lehdessä 2016

Sapiens. Ihmisen lyhyt historia. Yuval Noah Harari, suom. Jaana Iso-Markku, Bazar 2016. 491 s., 30 €.

Sisältö jatkuu mainoksen alla