Lopputuloksen ratkaise tulkin kulma.

Historiantutkimus on haastava tiede. Kaikki rakennuksista ja esineistä ihmisen arvoihin ovat historian tulosta. Toisaalta menneisyyttä on vaikea tutkia, koska tapahtumat ovat kadonneet ja niistä on jäljellä vain katkelmia ja jälkiä, joita voidaan tulkita eri tavoin.

Historian käyttö ja väärinkäyttö -kirjasta käykin ilmi, miten poliitikot ja kansakunnat ovat käyttäneet ja erityisesti väärinkäyttäneet historiaa omiin tarkoituksiinsa. Kirjan taustalla on vuonna 2015 perustettu yhdistys Historioitsijat ilman rajoja Suomessa.

Konkreettisia aiheita ovat Yhdysvaltain historian esittäminen yhtenä suurena kehityskertomuksena, Venäjän historian tulkintojen muunnelmat neuvostoajasta Vladimir Putinin päiviin ja poliittisten vallanvaihdosten kytkennät historian tulkintoihin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lisäksi pohditaan teoreettisemmin arkistojen avoimuutta ja sananvapautta sekä vanhojen rakennusten ja monumenttien poliittisia merkityksiä. Historia elää kaikkialla ja muovaa ihmisen identiteettiä. Esimerkiksi Helsinki ja eritoten Senaatintori syntyi symboloimaan uuden isäntämaan Venäjän mahtia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kirja pakottaa lukijan tulkitsemaan itse. Myös historioitsijat katsovat menneisyyttä omasta kulmastaan. Ja samasta tapahtumasta voidaan esittää vastakkaisia tulkintoja. Tunnettuna esimerkkinä ovat vaikkapa vuoden 1918 tapahtumat Suomessa.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2016

Historian käyttö ja väärinkäyttö. Antti Blåfield, toim., Siltala 2016. 270 s., 31 €.

Sisältö jatkuu mainoksen alla