Sitä ei pidä jättää vaihtoehtogurujen temmellyskentäksi.

Neljäsataa vuotta sitten Descartes jakoi ruumiin ja mielen kahtia – ja lääketiede harrastaa yhä samaa. Päätä ja kehoa hoidetaan kuin ne olisivat erillisiä eivätkä saman järjestelmän osia, jotka vaikuttavat koko ajan toisiinsa.

Se jo niellään, että henkinen stressi rasittaa elimistöä ja lisää alttiutta sairastua, mutta päinvastainen ilmiö – että mieli voi kohentaa terveydentilaa – saa kulmat edelleen kurtistumaan. Huuhaa-allerginen tiedeväki tyrmää hörhöilyksi kaiken, mikä liittyy mielen parantaviin voimiin.

Tässä menee lapsi pesuveden mukana, suree Jo Marchant.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tutkimukset tukevat

”Törmään usein tieteellisiin tutkimustuloksiin, joiden mukaan aineettomilla hoidoilla voi olla todellisia suotuisia fyysisiä vaikutuksia. Ennen leikkausta hypnotisoiduilla potilailla ilmenee vähemmän komplikaatioita, ja he toipuvat muita nopeammin. Meditointi saa aikaan solunsisäisiä molekyylitason muutoksia”, hän kirjoittaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Hoito, joka ei toimi lumelääkettä paremmin, ei ole sama asia kuin vaikutukseton hoito. Huomattavia biologisia vaikutuksia voi tuottaa jo pelkkä usko, että on saanut tehokasta hoitoa, hän muistuttaa.

Tutkimusten mukaan pilleri voi tepsiä jopa silloin, kun potilas tietää sen olevan vain sokeria.

Ihmisen mieli onkin liian tärkeä lääke jättää hyödyntämättä. Sitä ei pitäisi hylätä vaihtoehtogurujen temmellyskentäksi tai puoskarien kauppatavaraksi.

”Mielen vaikutusten huomiointi terveyteen liittyvissä asioissa on oikeastaan jopa tieteellisempi ja todistusaineistoa paremmin heijasteleva näkökulma kuin se, että luotetaan entistä enemmän fyysisiin hoitoihin ja lääkkeisiin”, Marchant sanoo.

Pätevää ja vetävää

Mikä sitten on humpuukia ja mikä auttaa meitä oikeasti? Keitä lume hoitaa ja millä mekanismilla? Mitä mieli ei pysty fiksaamaan? Milloin uskomukset sairastuttavat?

Marchant tekee mainiota työtä kartoittaessaan, mitä mielen ja kehon yhteispelistä tätä nykyä tiedetään. Hän perkaa tutkimuksia ja haastattelee tutkijoita ja potilaita ympäri maailmaa. Viitteet on listattu luvuittain kirjan loppuun, jos jokin tietty tulos jää kaihertamaan omaa mieltä.

Jälki on vetävää ja pätevää. Marchant on hyvä kirjoittaja ja tiedejournalisti – hän on toiminut muun muassa Nature- ja New Scientist -lehtien toimituspäällikkönä – mutta myös perinnöllisyystieteen ja lääketieteellisen mikrobiologian tohtori. Rakkaus tieteeseen ja tieteelliseen menetelmään tihkuu tekstistä, vaikka asenne aiheeseen on avoin.

Aura Nurmen suomennos ilahduttaa. Vain sinnikäs aivoturso-sanan käyttö pistää silmään; hippokampus on omaksuttu aikoja sitten populaaritieteelliseen käyttöön myös meillä Suomessa.

Suosittelen kirjaa lämpimästi. Erityisesti se sopii kaltaisilleni, joita vaihtoehtohoitojen vetovoima kummastuttaa.

Kirsi Heikkinen vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2016

Hoida mielelläsi. Kuinka mieli todella vaikuttaa kehoon. Jo Marchant, suom. Aura Nurmi, Atena 2016. 300 s., 31 €.

Sisältö jatkuu mainoksen alla