Nykylapset ovat syntyneet tietokoneiden ääreen.  Ohjelmointi korvaa kohta värikynät ja legopalikat. Lastenkirjojen on pysyttävä vauhdissa mukana,  ja koodaamisesta kertova Hello Ruby suoriutuu tehtävästä erinomaisesti.

Kirja jakautuu kahteen osaan. Ensimmäinen on tarina Ruby-tytön aarteenetsintäretkestä. Sen aikana hän kohtaa Django-pojan, pingviinejä, lumileopardin, robotteja ja kettuja. Hahmot symbolisoivat ohjelmointikieliä ja käyttöjärjestelmiä. Esimerkiksi robotit kuvaavat Android-järjestelmää ja ovat sen mukaisesti yhdessä tekeviä, mutta hieman sotkuisia.

Toisessa osassa on tehtäviä. Niissä rakennetaan merkkijonoja etsimällä kirjainjoukosta tiettyjä sanoja  ja opitaan analyysin taitoa jakamalla hampaanharjaus vaiheisiin

Kirjantekijä Linda Liukas ei tyydy pelkkään ohjelmointikielen opettamiseen, vaan avaa sen taustalla olevaa loogista ajattelua. Liukas on myös lahjakas piirtäjä, mikä näkyy hänen tekemässään värikkäässä ja omaperäisessä  kuvituksessa.

Uraauurtava Hello Ruby on ilmestymässä myös monissa muissa maissa Yhdysvaltoja myöten. Suomi tunnetaan maailmalla sekä teknisten innovaatioiden että kouluopetuksen ansiosta. Linda Liukas yhdistää  ne tyylikkäästi kirjassaan.

Pekka Wahlstedt, kriitikko ja vapaa toimittaja

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2015

Hello ruby. Linda Liukas, suom. Kirsikka Myllyrinne, Otava 2015. 111 s., 25 €.

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.