Kirjoittaja lentää hienoa jumboa.

Nykyaikainen suihkukone lentää normaalisti yli kymmenen kilometrin korkeudessa, mutta silti pilotit välttävät reittejä, jotka kulkevat yli kolme kilometriä korkean vuoriston yli. Miksi?

Jos paineistus matkustamossa katoaisi, happinaamarit tulisivat esiin ensi hätään. Lisäksi lentäjät pyrkisivät laskemaan korkeutta nopeasti 3 000 metriin, jonka ilmanpaineessa matkustajat kykenisivät hengittämään normaalisti.

Tällaisia tieteellisesti ja teknologisesti kiehtovia anekdootteja on Mark Vanhoenackerin jutustelevassa ja omakohtaisessa kirjassa lähes joka sivulla. Teoksesta selviää, miksi yhden kilon lisääminen koneen rakenteisiin vähentää peräti kymmenellä kilolla sen hyötykuorman määrää, jota koneeseen voi ottaa.

Kirjoittaja lentää yhtä siviili-ilmailun hienointa konetyyppiä, 46 vuotta sitten ensiesiteltyä Boeing 747 -jumbojettiä – ja hänen rakkautensa tähän suureen ja kauniiseen koneeseen paistaa tekstistä.

Suomennos ei vastaa alkutekstin laatua.

”Rocky Mountains -vuorijono” on suomeksi Kalliovuoret ja Öresundin salmi oikeasti Juutinrauma. Lift eli nostovoima on käännetty samalla sivulla ensin nousuksi ja sitten nosteeksi. Noste on aivan eri voima, buoyancy. Musta materia hämmentää, kunnes tajuaa, että kyse lienee pimeästä aineesta.

Marko Hamilo vapaa tiedetoimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 10/2016

Ilmojen halki. Mark Vanhoenacker, suom. Kaisa Sivenius, Teos 2016. 376 s., 34,50 €.

Ada ymmärsi koodeja.

Monet uskovat, että tietokone, ohjelmointi, syntetisaattori, cd-levy ja digitaalinen todellisuus ylipäänsä ovat aikamme keksintöjä. Oikeasti ne keksittiin tai ennakoitiin jo 1800-luvulla. Eikä asialla ollut nörttipoika vaan nuori hehkeä nainen.

Kirja kertoo 1800-luvun lahjakkaimman koodarin ja algoritmin tarinan. Teos kutoo sen myös yhteiskunnalliseen ympäristöönsä: Ada Lovelacen eläessä tiede ja teknologia hyppäsivät aivan uudelle tasolle.

Jo teini-ikäisenä Ada uneksi lentolaitteesta, joka toimisi aikakauden suuren keksinnön, höyryvoiman, avulla. Algoritmi alkoi hahmottua, kun hän löysi matemaatikko Charles Babbagen, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Luova voima oli kuitenkin Ada.

Toinen esikuva oli ajan suuri teknologinen innovaatio, Jacquardin kutomakone. Ensimmäisiin ohjelmoitaviin laitteisiin kuulunut kutomakone käytti reikäkortteja. Ada oivalsi soveltaa reikäkorttijärjestelmää uudenlaiseen koneeseen, joka kutoisi kankaan sijasta lukuja.

Reikäkorttikone sai levätä pölyttymässä yli sata vuotta, ennen kuin se löydettiin uudelleen. Myös Ada on jäänyt Babbagen ja muiden miestutkijoiden varjoon. Toisissa oloissa digiaika olisi voinut alkaa jo Adan aikana.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan. James Essinger, suom. Tapani Kilpeläinen, Vastapaino 2016. 310 s., 29 €.