Kirjoittaja lentää hienoa jumboa.

Nykyaikainen suihkukone lentää normaalisti yli kymmenen kilometrin korkeudessa, mutta silti pilotit välttävät reittejä, jotka kulkevat yli kolme kilometriä korkean vuoriston yli. Miksi?

Jos paineistus matkustamossa katoaisi, happinaamarit tulisivat esiin ensi hätään. Lisäksi lentäjät pyrkisivät laskemaan korkeutta nopeasti 3 000 metriin, jonka ilmanpaineessa matkustajat kykenisivät hengittämään normaalisti.

Tällaisia tieteellisesti ja teknologisesti kiehtovia anekdootteja on Mark Vanhoenackerin jutustelevassa ja omakohtaisessa kirjassa lähes joka sivulla. Teoksesta selviää, miksi yhden kilon lisääminen koneen rakenteisiin vähentää peräti kymmenellä kilolla sen hyötykuorman määrää, jota koneeseen voi ottaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kirjoittaja lentää yhtä siviili-ilmailun hienointa konetyyppiä, 46 vuotta sitten ensiesiteltyä Boeing 747 -jumbojettiä – ja hänen rakkautensa tähän suureen ja kauniiseen koneeseen paistaa tekstistä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suomennos ei vastaa alkutekstin laatua.

”Rocky Mountains -vuorijono” on suomeksi Kalliovuoret ja Öresundin salmi oikeasti Juutinrauma. Lift eli nostovoima on käännetty samalla sivulla ensin nousuksi ja sitten nosteeksi. Noste on aivan eri voima, buoyancy. Musta materia hämmentää, kunnes tajuaa, että kyse lienee pimeästä aineesta.

Marko Hamilo vapaa tiedetoimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 10/2016

Ilmojen halki. Mark Vanhoenacker, suom. Kaisa Sivenius, Teos 2016. 376 s., 34,50 €.

Sisältö jatkuu mainoksen alla