Olikohan viisasta alkaa asuttaa pohjoista maata?

Historia Ihmiset ovat kautta aikain mokailleet ja toistaneet samoja virheitä yhä uudestaan. Ovatko suomalaiset sen pahempia kuin muut?

Maailmanhistoriallisista mokista aiemmin kirjan julkaissut tietokirjailija Vesa Sisättö myöntää, etteivät suomalaiset ole osoittautuneet muita typerämmiksi. Tosin jääräpäisyys ja pyrkimys pitää sanansa johtavat toisinaan siihen, että meillä typeriä suunnitelmia viedään sisukkaasti loppuun asti.

Ehkä jo lähdössä noin 9000 eaa. mokattiin: oliko viisasta alkaa asuttaa pohjoista, karua ja kylmää maata? Toinen vikatikki oli siirtää Helsinki 1640-luvulla Vantaanjoen suulta Vironniemelle, nykyisen Senaatintorin ympäristöön. Tuulisempaa paikkaa on vaikea löytää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Mokia tehtiin niin Ruotsin kuin Venäjänkin vallan aikana – tosin suurimman teki maata väkipakolla venäläistänyt keisari Nikolai torjuessaan kansalaisadressin, jossa hallitsijaa pyydettiin säilyttämään Suomen erityisoikeudet ja -asema.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

1900-luvun traagisin ja onneksi ainoa supermoka oli sisällissota. 2000-luvun munauksista muistetaan kännykkäjätti Nokian kaatuminen.

Kainuussa mokataan parhaillaan Talvivaaraa, ja kulman takana odottavat Olkiluoto 3 -ydinvoimalan ja Espooseen johtavan länsimetron rakennusurakat. Kaikki kolme ovat epävarmoja ja pitkittyneitä projekteja, joihin on ehditty uhrata miljoonia.

Pekka Wahlstedt, kriitikko ja vapaa toimittaja

Julkaistu Tiede-lehdessä 9/2016

Tekstiä on muutettu 9.9.2016: 1900-luvun ainoa moka on vaihdettu supermokaksi.

Tuhansien mokien maa. Tunaroinnin Suomen historia. Vesa Sisättö, SKS 2016. 356 s., 30 e.

Sisältö jatkuu mainoksen alla