Niitä voi bongata myös pyytämättä.

Onko verkkoon tarttunut salakavala vieraslaji hopearuutana vai tavallinen Carassius carassius? Asian voi tarkistaa laskemalla etummaisen kiduskaaren siivilähampaat. Tulokkaalla niitä on 40–50, ruutanalla 23–34.

Paljon helpommin vastaus löytyy, kun hankkii kesäpaikan kirjahyllyyn Suomen kalalajien tunnistusoppaan, joka esittelee

71 vesillämme vakituisesti elävää lajia. Graafikko ja kalaharrastaja Sakke Yrjölä on tehnyt kustakin häkellyttävän tarkat ja näyttävät lajikuvat. Niiden rinnalla 1800-luvun vanhojen mestarien luomukset kalpenevat.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Jokainen eväruoto, suomu ja väriläiskä löytyy juuri oikealta paikaltaan. Kirjan hauki näyttää yhtä eläväiseltä kuin saunarannan kaislikossa. Yrjölä pyysikin itse pääosan mallikaloista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kirja tarjoaa oivalluksen: tutussa rannassa oleskelee useampia lajeja kuin arvaakaan. Pienellä kärsivällisyydellä ja pyydyksiä vaihtelemalla niitä saa myös saaliiksi. Jos ei halua olla peto, lajeja voi bongata aurinkoisena päivänä kahlaamalla rantavedessä.

Kalamies saa kirjasta myös helpotusta saaliin käsittelyyn. En ole nähnyt missään yhtä päteviä neuvoja hauen fileointiin. Jäähyväiset ruodoille kalasopassa.

Jukka Ruukki on Tiede-lehden päätoimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2016

Suomen kalalajien tunnistusopas. Sakke Yrjölä, Hannu Lehtonen ja Kari Nyberg, Nemo 2016. 224 s., 28 €.

Sisältö jatkuu mainoksen alla