Tästä selviää, mikä niitä erottaa.

Millaisen juhla-aterian saisi vieraslajeista!

Alkupaloina nautittaisiin liejutaskurapulientä, etelä­rannikon salaattia valesinisimpukoista, sirokatkaravuista ja ruokasammakonreisistä peltovalvattipedillä sekä viinimäkikotiloita nurmilaukkavoissa. Pääruoaksi tarjottaisiin kanipaistia saksankirvelikastikkeella tai loimukypsennettyä puronieriää. Kokonaisuuden kruunaisi jäädyke kurtturuusun kiulukoista.

Menu löytyy Jättiputkesta citykaniin -kirjasta. Siinä Suomen vieraslajeja esittelee kolme biologia, joilla on yhteensä 70 vuoden kokemus niistä. Teos sisältää tiiviissä muodossa niin runsaasti tietoa, että käy alan käsikirjasta.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Muutaman sivun sanasto avaa tärkeimmät termit.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vieraslaji on ihmisen tarkoituksellisesti tai vahingossa tuoma eliö, tulokas taas kasvi tai eläin, joka on saapunut omin avuin äskettäin eli vuoden 1800 jälkeen.

Entä lurkkija? Se ilmestyy tänne heti, kun otollinen hetki koittaa.

Suomen nykyisistä vieraslajeista ihmiselle tai luonnolle haitallisiksi on luokiteltu noin 160. Ongelmien ehkäisemiseksi on laadittu tukku säädöksiä, jotka kirja käy selkeästi läpi.

Harmi, ettei teoksesta ole tehty houkuttelevamman näköistä. Valokuvat olisi voinut taittaa näyttävämmin ja ankeat, oppikirjamaiset kaaviot jättää pois.

Arja Kivipelto on Sanoma tiedetoimituksen toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2016

Jättiputkesta citykaniin. Vieraslajit Suomessa. Maiju Lehtiniemi, Petri Nummi, Erkki Leppäkoski, Docendo 2016. 167 s., 27 €.

Sisältö jatkuu mainoksen alla