Niitä on kaikkialla, jopa tulivuoren sisuksissa.

Virusten yllätyksellisyys ja valtava tuhovoima tuli karmaisevalla tavalla esiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen, kun maapallon yli pyyhkinyt influenssa-aalto jätti jälkeensä enemmän ruumiita kuin itse sota. Virus levisi sotilaiden mukana ja tunnetaan espanjantaudin nimellä.

Biokemian professori Matti Vuento esittelee tarkoin näiden näkymättömien vihollisten laajan kirjon tavallisesta flunssasta isorokon, aidsin, ebolan ja sarsin kaltaisiin suurtuholaisiin. Osansa saa virusten torjumisen historia.

Teksti on selkeää. Esimerkiksi viruksen ja solun välisen suhteen vertaaminen kuurakettiin ja Kuuhun auttaa lukijaa selviytymään kemiallisia termejä ja kaavoja pursuavista kohdista. Virukset ja niiden suhde soluihin on niin monimutkainen, että sitä on mahdoton selittää ilman alan termejä. Niistä on onneksi selitykset kirjan lopussa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Myös virusten hyvät ominaisuudet tuodaan esiin – ovathan ne osa luonnon suurta järjestelmää. Biotieteiden tutkimuksessa ja geenihoidoissa viruksia käytetään bussikuskeina: ne vievät puuttuvan geenin soluun. Viruksia on käytetty syövän hoidossa, koska ne tappavat bakteereita.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Virusten tutkimisessa riittää työtä ja sarkaa. Siitä kertoo jo se, etteivät tutkijat ole päässeet yksimielisyyteen virusten alkuperästä.

Pekka Wahlstedt, kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 4/2016

Virukset. Näkymättömät viholliset. Matti Vuento, Gaudeamus 2016. 319 s., 34 €.

 

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla