Orpouden tunne rassaa kehoa ja mieltä.

Tutkimusten mukaan suomalaiset ovat tyytyväisiä elintasoonsa – mutta elintason kohotessa sosiaaliset suhteet ovat jääneet retuperälle. Joka viides suomalainen kokee olevansa yksinäinen. Jopa pienet lapset kärsivät orpouden tunteesta.

Onkin perustettu uusi tieteenala, yksinäisyystutkimus, jonka tuloksia on koottu tähän kirjaan. Ala on monitieteinen, koska yksinäisyyden syitä voi etsiä biologiasta, psykologiasta, yhteiskunnasta ja kulttuurista.

Yksinäisyys on useiden terveysongelmien takana, ja se kytkeytyy yhteiskunnalliseen asemaan: taloudellisesti syrjäytynyt syrjäytyy myös sosiaalisesti ja terveydellisesti.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Aivotutkimus paljastaa dramaattisen puolen yksinäisyydestä. Aivot ovat sosiaalinen verkosto, joka pyrkii sitomaan yksilön ympäristöön. Yksinäisyys rassaa aivoja, ja esimerkiksi Alzheimerin taudilla on yhteys yksinoloon.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kirjassa etsitään myös vastalääkkeitä. Eritoten kansalaisjärjestöt ja muut yhdistykset tarjoavat tiloja, foorumeja, tapahtumia ja vertaistukea yksinäisille.

Toki yksinäisyys on kiinni yksilöstä ja tämän asenteista. Itsekseen vuorella mietiskelevä voi kokea olevansa yhtä ympäristönsä kanssa siinä missä väkijoukon ympäröimä tuntea itsensä ypöyksinäiseksi.

Pekka Wahlstedt on kriitikko ja vapaa toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 2016

Yksinäisten Suomi. Juho Saari (toim.), Gaudeamus 2016. 376 s., 36 €.

Sisältö jatkuu mainoksen alla