Kirkkaan vihreät haurat, kellertävämmät rakkohaurut ja punahelmilevät viihtyvät Nortgårdskobbenilla läntisellä Suomenlahdella. Kuva: Julia Scheinin
Kirkkaan vihreät haurat, kellertävämmät rakkohaurut ja punahelmilevät viihtyvät Nortgårdskobbenilla läntisellä Suomenlahdella. Kuva: Julia Scheinin

Kun tutkijat katsoivat Suomen rannoilla pintaa syvemmälle, he löysivät jännittävää elämää ja häikäiseviä maisemia.

Itämeri on aivan omanlaisensa maapallon merten joukossa.

Sen pohjassa on pimeää, kylmää ja paikoin hapetonta, mutta joka osaa katsoa, näkee sieltä kauas menneisyyteen. Sedimenteissä on harvinaisen hyvä kyky säilöä tietoa, sanoo geologi Jyrki Hämäläinen Geologian tutkimuskeskuksesta.

Pohjakerrokset paksuuntuvat jopa muutaman millimetrin joka vuosi. Valtamerten keskiosissa sedimenttejä kertyy vain joitain millejä vuosituhannessa. Kerrostumat ovat kuin puiden vuosilustoja: niistä voi parhaimmillaan lukea mennyttä ilmastoa vuosien tarkkuudella.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Itämeren erityinen piirre on rikkonainen ja monimuotoinen rannikko, toteaa tutkimusprofessori Markku Viitasalo Sykestä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

”Saaristomeren silokalliot, Perämeren hiekkasärkät, Ruotsin Höga Kustenin kalliot ja Suomen Merenkurkun moreeniharjanteet, Viron kalkkikivijyrkänteet, Gotlannin fossiilirannat, Liettuan dyynit, kapea Kuurinkynnäs ja Ruotsin länsirannikon valtamerelliset olot haineen ja hummereineen”, hän luettelee hienouksia.

Sitten hän julistaa, että ”Saaristomeren saaristo on objektiivisesti maailman kaunein”.

Uuden Tiede Luonnon laaja kirjoitus esittelee Suomen vedenalaista meriluontoa. Rannikollamme on hulmuilevia meriajokasniittyjä, loistavia punaleviä, näkinpartaisten kirkastamia sisälahtia, rakkohaurumetsiä ja merkillisiä savikanjoneita –  joiden arvoitusta tutkijat parhaillaan ratkovat.

Sisältö jatkuu mainoksen alla