Taudin sairastaneet ovat suojassa, mutta heitä on vain kourallinen.

Suomen viimeinen isorokkotapaus on vuodelta 1937. Lapsena saatu rokote ei välttämättä estä tartuntaa, mutta tauti saattaa olla lievempi. Rokotuksen teho säilyy noin 20–30 vuotta. Tautisuoja puuttuu kokonaan puolelta suomalaisista, koska rokotukset lopetettiin tarpeettomina 1980.

Kansanterveyslaitos on kuitenkin varautunut mahdolliseen bioaseuhkaan. Sillä on varastoissaan riittävästi rokotetta koko kansan suojaamiseen. Urakkaan ei ole kuitenkaan syytä ryhtyä vain varmuuden vuoksi, koska eläviä taudinaiheuttajia sisältävään isorokkorokotteeseen liittyy enemmän vaaroja kuin mihinkään muuhuun immunisaatioon. Yksi miljoonasta rokotetusta kuolee ja yksi neljästätuhannesta saa aivotulehduksen.

Viimeisin sairaustapaus todettiin Afrikassa 1976, ja nyt virusta on jäljellä vain kahdessa turvalaboratoriossa Yhdysvalloissa ja Venäjällä.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2001

Vastaaja:


Pauli Leinikki


tutkimusprofessori


Kansanterveyslaitos

kfa
Seuraa 
Viestejä2517
Liittynyt13.3.2008

Antaako lapsena saatu rokotus tai aiempi sairastaminen suojan isorokkoa vastaan?

Tiede-lehti 05.05.2002 Viimeisin sairaustapaus todettiin Afrikassa 1976, Viimeisin isorokkotapaus olisi Wikipedian mukaan ollut vuonna 1978 eli kaksi vuotta myöhemmin: "The last cases of smallpox in the world occurred in an outbreak of two cases (one of which was fatal) in Birmingham , UK in 1978. A medical photographer, Janet Parker , contracted the disease at the University of Birmingham Medical School and died on September 11, 1978, [1] " Tiede-lehti 05.05.2002 ja nyt virusta on jäljellä...
Lue kommentti

Kim Fallström kfa+news@iki.fi

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2498
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti