Pukkaa sinipunaa tai punavihreää. Kuva: Getty Images
Pukkaa sinipunaa tai punavihreää. Kuva: Getty Images

Stroop-testissä hyvästä kielitaidosta voi päin vastoin olla haittaa.

Stroop-tehtävässä pitää sanoa väri, jolla sana on kirjoitettu, ja olla välittämättä itse kirjoitetusta sanasta. Tehtävää tehdessä pitää siis aktiivisesti estää luetun sanan sanomista ja keskittyä itse väriin.

Stroopin ajatellaan mittaavan niin sanottua inhibitiokykyä, jolla estetään häiritsevien ärsykkeiden vaikutusta ja helpotetaan olennaiseen keskittymistä.

Sanojen lukeminen on automaattista. Kun näemme sanan, emme voi estää sen merkityksen aktivoitumista mielessämme, mutta voimme silti kontrolloida, mitä sanomme.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Jos teemme Stroop-tehtävää aivan vieraalla kielellä, häiritsevää vaikutusta ei tietenkään synny, koska emme ymmärrä sanoja väreiksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Jos kaksikielinen osaa Stroop-tehtävässä käytettävää kieltä hyvin, normaali häiritsevä vaikutus näkyy tuloksissa.

Jos kakkoskielen taito on heikko, luettujen sanojen häiritsevä vaikutus on oletettavasti pienempi, koska vieraan kielen sanat ja niiden merkitykset aktivoituvat vähemmän.

On myös esitetty, että kaksikielisillä olisi parempi inhibitiokyky, koska he joutuvat jatkuvasti torjumaan toisen kielen sanoista tulevaa häiritsevää vaikutusta ja saavat näin ollen harjaannusta tälle toiminnolle.

Viimeaikaiset tutkimukset kuitenkin viittaavat siihen, ettei väite kaksikielisten paremmasta inhibitiokyvystä pidä paikkaansa.

Vastaajana Minna Lehtonen,

MultiLing-tutkimuskeskus, Oslon yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2019

Sisältö jatkuu mainoksen alla