Virukset ovat elottomia partikkeleita, jotka koostuvat pienikokoisesta perimästä pakattuna yksinkertaiseen, lähinnä valkuaisesta koostuvaan kuoreen.

Virusten elollisuus ilmenee vasta, kun virus pääsee isäntäsoluun. Tällöin viruksen perimä ohjaa isäntäsolun tuottamaan uusia viruspartikkeleita.

Virus on ”kuollut”, jos se ei enää pääse isäntäsoluun tai ei pysty enää lisääntymään siellä. Pääsy isäntäsoluun voidaan estää vaurioittamalla viruspartikkelin kuorta. Tämä onnistuu kuumentamalla, vahvalla happo- tai emäskäsittelyllä tai erityisillä desinfektioaineille. Varmempi tapa viruksen tappamiseksi on sen perimän tuhoaminen esimerkiksi UV- tai röntgen- tai gammasäteilytyksellä.

Jonkin viruslajin tappaminen lajina on vaikeampaa. Isorokkovirus, joka eli vain ihmisissä, onnistuttiin hävittämään maailmanlaajuisella rokotuskampanjalla. Kun ihmiset saatiin immuuneiksi, virus ei enää löytänyt isäntäsoluja lisääntyäkseen. WHO on aloittanut samanlaisen ohjelman hävittääkseen polioviruksen, joka sekin elää pelkästään ihmisissä.

Viruksen sairautena voidaan pitää sen perimässä tapahtuneita mutaatioita, jotka estävät tai vaikeuttavat lisääntymistä. Jokaisessa isäntäsolussa syntyy tuhansia tai kymmeniä tuhansia viruspartikkeleita, ja tällaisessa massatuotannossa monien perimään tulee virheitä. Luonnonvalinta karsii sitten ”sairaat” eli ne, jotka eivät pysty tehokkaasti infektoimaan uutta isäntäsolua.

Julkaistu Tiede 2000-lehdessä 6/1996

Vastaaja:


Carl-Henrik von Bonsdorff


Apulaisprofessori


Helsingin yliopiston Haartman-instituutti, virologian osasto

Puuhevonen
Seuraa 
Viestejä5363
Liittynyt9.1.2011

Eivätkö virukset koskaan sairastu tai kuole?

Huono vastaus. Esimerkiksi mimiviruksella on infektoivia viruksia, joten myös virukset voivat sairastua virustauteihin. Kuolleen ja elävän välinen raja on epäselvä ja on hyvin epäselvää kuinka virukset tulisi luokitella. Selvää on että virukset ovat paljon monipuolisempi eliöryhmä kuin kaikki muu elämä yhteensä.
Lue kommentti

»According to the general theory of relativity space without aether is unthinkable.»

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2513
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti