Ei, sillä Maassa bakteerit hajottavat ruumiin, mutta avaruudessa säteily, paineettomuus ja kylmyys estävät niitä toimimasta.

Sen sijaan ruumis kuivuu ja pakastuu.

Auringon ultraviolettisäteily steriloi ruumiin pinnan kymmenessä minuutissa. Yhdessä Auringosta irtoavien hiukkasten eli kosmisten säteiden kanssa se vaikuttaa myös kudosten läpi. Pisimpään sinnittelevät suoliston bakteerit, jotka ovat syvällä ruumiin uumenissa.

Avaruuden tyhjiö estää bakteereita lisääntymästä. Tyhjiö ei kuitenkaan tapa niitä kaikkia; joidenkin bakteerien tiedetään selviävän paineettomuudessa itiöinä vähintään kuusi vuotta. Lepoitiöt eivät kuitenkaan vaikuta ruumiiseen, ellei sitä esimerkiksi pelasteta avaruusalukseen, jolloin bakteerit saattavat havahtua.

Myös avaruuden kylmyys lamauttaa bakteerit, ennen kuin ne ehtivät tuhota ruumista. Tyhjiössä suojaamaton ruumis näet kiehuu kuivaksi nesteistä ja jäätyy sen jälkeen noin puolessa vuorokaudessa.

Jäätymisaika kuitenkin riippuu siitä, missä päin avaruutta ruumis on. Esimerkiksi maapallon varjopuolella on pakkasta noin 270 astetta, mutta päivän puolella vain muutamia asteita. Avaruuspuku pitkittää jäätymisaikaa ja bakteerien toiminta-aikaa huomattavasti.

Avaruusruumiista olisi vaikeampi saada luotettavia dna-näytteitä kuin maapallolla kuolleen jäännöksistä, sillä ultraviolettisäteily ja kosmiset säteet vahingoittavat dna:ta.


Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2006

Vastaaja:


Harry Lehto, Kirsi Lehto


tähtitieteen dosentti, kasvivirologian dosentti


Turun yliopisto

Puuhevonen
Seuraa 
Viestejä5363
Liittynyt9.1.2011

Hajoaako ruumis avaruudessa samalla tavoin kuin Maassa?

Tuossa on toinenkin ajatusvirhe. Kosmiset säteet eivät suinkaan ole peräisin Auringosta, vaan kosmiset säteet ovat suurienergisiä hiukkasia, jotka tulevat ties mistä. Aurinko pumppaa lähinnä protoneja ja jonkin verran UV ja röntgensäteilyä. Magneettikenttä ohjaa suurimman osan protoneista pois mutta suuren aurinkopurkauksen sattuessa jotain saattaa päästä matalalle kiertoradallekin. En tosin tiedä onko ISS:llä suunnitelmaa suuren aurinkopurkauksen varalle. Tuskin on. Hupaisa kielellinen...
Lue kommentti

»According to the general theory of relativity space without aether is unthinkable.»

pmk
Seuraa 
Viestejä1855
Liittynyt1.1.2010

Hajoaako ruumis avaruudessa samalla tavoin kuin Maassa?

"Jäätymisaika kuitenkin riippuu siitä, missä päin avaruutta ruumis on. Esimerkiksi maapallon varjopuolella on pakkasta noin 270 astetta, mutta päivän puolella vain muutamia asteita." Tässä on pieni ajatusvirhe. Matalalla kiertoradalla on toisella puolella vieressä aina n. 300 K musta kappale. Maapallon päivänpuolella ruumiin toisella puolella on kuuma aurinko, toisella puolella lämmin maapallo. Maapallon varjonpuolella toisella puolella lämmin maapallo ja toisella puolella muutaman Kelvinin...
Lue kommentti

Perinteiset tekniikat tuskin toimivat.

Tiettävästi kukaan ei ole vielä harrastanut seksiä avaruuden painottomuudessa – tai ainakaan kukaan ei ole tunnustanut.

Useimmat perinteiset tekniikat taitavat olla aika hankalia toteuttaa Newtonin lakien tehdessä tehtävänsä: kun työntää, työnnetty työntää takaisin yhtä suurella mutta vastakkaissuuntaisella voimalla.

Sitkeän huhun mukaan Nasa olisi aikoinaan testannut avaruusseksiä tieteellisesti – julkisuuteen vuodettu tutkimusraporttikin löytyy ne tistä.

Alustavien tutkimusten ja tietokonemallinnusten jälkeen avaruudessa kokeiltavaksi oli valittu kymmenen asentoa. Ilman apuvälineitä oli erittäin hankala selvitä, koska ”loppuvaiheessa jompikumpi testaajista tuli helposti irrottaneeksi otteensa kumppanistaan”.

Raportti suositteleekin remmikiinnitystä tai muunneltua makuupussia painottoman seksin apuvälineeksi.

Kyseessä on kuitenkin pelkkä kaupunkilegenda, joka lienee saanut alkunsa siitä, että sukkulalennolla STS-47 oli mukana aviopari, astronautit Mark Lee ja Jan Davis.

Totta sen sijaan on, että muuan yhdysvaltalainen pyhäkoulunopettaja on patentoinut painottomassa tilassa käytettävän seksihaarniskan.

Vastaajana Esko Valtaoja,

avaruustähtitieteen emeritusprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018

Ei edes pölyhiukkasen vertaa.

Pieniä määriä ilmaisevat kuvailusanat ovat suosittuja muodoltaan kielteisissä, olemattomuutta tähdentävissä sanontatavoissa: ei hitustakaan, ei hiventäkään, ei hiukkaakaan, ei himpun vertaa.

Pöly on pienistä, keveistä hiukkasista koostuvaa ainetta ja pöläys siitäkin vain kevyt tuulahdus. Sanan ilmaisuvoimaa on murteissa ja arkipuheessa tehostettu lisäämällä pöläyksen eteen sopivasti sointuvia määritteitä: ei höykäsen pöläystä, ei pöyhösen pöläystä, ei pöykösen pölähtävää, ei pyhäsen pölähtävää.

Kaikkien perusmerkitys on sama: ei yhtään mitään.

Määritteen ei tarvitse välttämättä merkitä mitään täsmällistä, mutta höykä sopii yhteyteen erityisen hyvin, sillä kansankielessä se tunnetaan ilmassa leijuvan sumun tai kaasun merkityksessä. Höykänen selittyy sen johdokseksi.

Hölkäsen pöläys on yleisemmin tunnetun höykäsen pöläyksen muunnelma. Usein yhdessä esiintyvät sanat voivat vaikuttaa toistensa muotoon, mikä näkyy esimerkiksi lukusanaluetteloista. Höykäsen muuttumista hölkäseksi on äänteellisesti voinut vauhdittaa myös kaikille tuttu hölynpöly, jossa alkuosa on samaa juurta kuin verbeissä hölistä ja hölöttää.

Vastaajana Kaisa Häkkinen,

suomen kielen emeritaprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018