Suuntaus näkyy kirkoissakin. Kuva: iStock
Suuntaus näkyy kirkoissakin. Kuva: iStock

Uurnahautaukset murtavat itä-länsiperinnettä.

Kristillisessä perinteessä vainajat on haudattu itä-länsisuuntaisesti, kasvot kohti itää. Itä on auringonnousun ja oletetusti myös Kristuksen toisen tulemisen suunta.

Islaminuskon mukaan vainaja haudataan oikealle kyljelleen kasvot Mekkaan päin, juutalaisuudessa taas kasvot Jerusalemiin päin.

Itä-länsisuuntaiset haudat ovat auttaneet arkeologeja ajoittamaan kristinuskon saapumista Suomeen. Tällaisia hautoja on löytynyt 1100–1300-luvulta alkaen.

Myös kristilliset kirkot on perinteisesti suunniteltu itä-länsisuuntaisesti ja alttari sijoitettu itäpäätyyn. Vanhoissa kirkoissa haudat sijaitsevat samansuuntaisesti.

Hautausmaalla hautakiven sijainti ei välttämättä kerro, miten päin vainaja on haudattu. Hautakivi voi hyvin olla myös vainajan jalkojen päällä.

Nykyisillä Suomen evankelisluterilaisilla hautausmailla on jouduttu tinkimään vainajien sijoittelusta tilanahtauden vuoksi, mutta perinteiseen hautojen suuntaamiseen pyritään edelleen.

Tuhkauksen yleistyminen on muuttanut tilannetta. Ilmansuunnilla ei ole merkitystä uurnan hautauksessa tai tuhkan sirottelussa. Uurnahautausmailla haudat voivatkin sijaita miten päin vain, eikä tuttua ruutukaavaakaan välttämättä noudateta.

Vastaajana Ilona Pajari,

sosiaalihistorian dosentti, Jyväskylän yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 2/2018

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2510
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti