”Pesussa” liikkuvat siittiöt erotellaan liikkumattomista siittiöistä ja muista soluista sekä siemenplasmasta.

Kyse on siis pikemminkin sperman seulomisesta kuin pesemisestä.

Koeputkihedelmöitys ei edes onnistuisi ilman tätä työvaihetta, sillä siemennesteen siittiöt eivät ole sellaisinaan valmiita hedelmöitykseen. Luonnontilanteessa ne saavat tämän kyvyn altistuessaan naisen lisääntymiskanavan hormoneille, entsyymeille ja proteiineille. Koeputkihedelmöityksessä siittiöt kuitenkin kohtaavat munasolun maljalla, joten ne on etukäteen tehtävä hedelmöityskykyisiksi eli kapasitoitava.

Käytännössä sperman pesu linkouksineen ja liuoksineen kapasitoi siittiöt. Ilman kapasitaatiota ne eivät kykenisi porautumaan munasolun suojakalvon, zona pellucidan, lävitse.

Keinosiemennyksessä, jossa siittiöt ruiskutetaan suoraan kohtuonteloon, hedelmöityminen olisi mahdollista, vaikkei spermaa pestäisi. Siittiöthän altistuvat naisen proteiineille ja kapasitoituvat matkalla munasolua kohti.

Siittiöt kuitenkin seulotaan, jotta ne voidaan ruiskuttaa kohtuun sperman sijasta soluviljelyliuoksessa. Sperma nimittäin aiheuttaisi kohdussa turhaa ärsytystä, kuten supistelua. Pesussa myös tarkistetaan siittiöiden liikkuvuus; lamaantuneita olisi turha ruiskuttaa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2006

Vastaaja:


Aila Tiitinen


naistentautien ja synnytysopin dosentti


Naistenklinikka, Helsinki

George Hanson
Seuraa 
Viestejä1488
Liittynyt13.11.2014

Hedelmöityshoidoissa sperma pestään. Mitä sillä tarkoitetaan?

Rousseau 03.07.2014 klo 11:28 Eli jos mies ejakuloi esim. kouraansa, niin siinä kourassa olevat siittiöt ovat oikeastaan "impotentteja". Tämä oli todella uutta! Entä muumimukissa, jos se on etukäteen huolella pesty? http://urbaanisanakirja.com/word/muumimuki-menetelma/ Ei luulisi astian pienet epäpuhtaudet haittaavan, onhan siellä naisen elimissäkin jos jonkinlaista bakteeria ja muuta.
Lue kommentti

Perinteiset tekniikat tuskin toimivat.

Tiettävästi kukaan ei ole vielä harrastanut seksiä avaruuden painottomuudessa – tai ainakaan kukaan ei ole tunnustanut.

Useimmat perinteiset tekniikat taitavat olla aika hankalia toteuttaa Newtonin lakien tehdessä tehtävänsä: kun työntää, työnnetty työntää takaisin yhtä suurella mutta vastakkaissuuntaisella voimalla.

Sitkeän huhun mukaan Nasa olisi aikoinaan testannut avaruusseksiä tieteellisesti – julkisuuteen vuodettu tutkimusraporttikin löytyy ne tistä.

Alustavien tutkimusten ja tietokonemallinnusten jälkeen avaruudessa kokeiltavaksi oli valittu kymmenen asentoa. Ilman apuvälineitä oli erittäin hankala selvitä, koska ”loppuvaiheessa jompikumpi testaajista tuli helposti irrottaneeksi otteensa kumppanistaan”.

Raportti suositteleekin remmikiinnitystä tai muunneltua makuupussia painottoman seksin apuvälineeksi.

Kyseessä on kuitenkin pelkkä kaupunkilegenda, joka lienee saanut alkunsa siitä, että sukkulalennolla STS-47 oli mukana aviopari, astronautit Mark Lee ja Jan Davis.

Totta sen sijaan on, että muuan yhdysvaltalainen pyhäkoulunopettaja on patentoinut painottomassa tilassa käytettävän seksihaarniskan.

Vastaajana Esko Valtaoja,

avaruustähtitieteen emeritusprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018

Ei edes pölyhiukkasen vertaa.

Pieniä määriä ilmaisevat kuvailusanat ovat suosittuja muodoltaan kielteisissä, olemattomuutta tähdentävissä sanontatavoissa: ei hitustakaan, ei hiventäkään, ei hiukkaakaan, ei himpun vertaa.

Pöly on pienistä, keveistä hiukkasista koostuvaa ainetta ja pöläys siitäkin vain kevyt tuulahdus. Sanan ilmaisuvoimaa on murteissa ja arkipuheessa tehostettu lisäämällä pöläyksen eteen sopivasti sointuvia määritteitä: ei höykäsen pöläystä, ei pöyhösen pöläystä, ei pöykösen pölähtävää, ei pyhäsen pölähtävää.

Kaikkien perusmerkitys on sama: ei yhtään mitään.

Määritteen ei tarvitse välttämättä merkitä mitään täsmällistä, mutta höykä sopii yhteyteen erityisen hyvin, sillä kansankielessä se tunnetaan ilmassa leijuvan sumun tai kaasun merkityksessä. Höykänen selittyy sen johdokseksi.

Hölkäsen pöläys on yleisemmin tunnetun höykäsen pöläyksen muunnelma. Usein yhdessä esiintyvät sanat voivat vaikuttaa toistensa muotoon, mikä näkyy esimerkiksi lukusanaluetteloista. Höykäsen muuttumista hölkäseksi on äänteellisesti voinut vauhdittaa myös kaikille tuttu hölynpöly, jossa alkuosa on samaa juurta kuin verbeissä hölistä ja hölöttää.

Vastaajana Kaisa Häkkinen,

suomen kielen emeritaprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018