Hakkuutähteiden mukana metsästä poistuu- ravinteita, jotka ovat välttämättömiä puiden kasvulle; hakkuutähteiden ravinnepitoisuus on lähes kymmenkertainen runkopuuhun verrattuna.

Eniten ravinteita katoaa lehtien ja neulasten mukana.

Avohakkuun yhteydessä energiaksi kerättävien tuoreiden hakkuutähteiden mukana kuusikko menettää typpeä jopa 250 kiloa ja männikkö 80 kiloa hehtaaria kohti. Määrät ovat suuria verrattuna metsälannoitukseen, jossa hehtaarille käytetään noin 150 kiloa typpeä. Sen vaikutus kestää 6–8 vuotta, jona aikana metsä tuottaa noin 15–20 kuutiometriä "ylimääräistä" runkopuuta.

Hakkuutähteiden poisto vaikuttaa kahtalaisesti. Toisaalta ravinteiden pois vienti alentaa lievästi seuraavan puusukupolven pituuskasvua, toisaalta risuttomaan maahan syntyy tasaisempi ja tiheämpi taimikko. Taimikoissa risukon poiston myönteisten vaikutusten arvioidaankin korvaavan haitat.

Harvennushakkuiden hakkuutähteissä on vain kolmannes avohakkuun ravinteista, mutta niiden keruu vaikuttaa metsän kasvuun, erityisesti nuorissa kuusikoissa. Laajan pohjoismaisen tutkimuksen mukaan kasvutappio on hakkuita seuraavan vuosikymmenen aikana 17 kuutiometriä hehtaaria kohti. Männiköissä menetys jää noin 5 kuutiometriin. Kokeet eivät anna vielä lopullista vastausta kasvutappion kestosta.

Nykytiedon perusteella vihreiden hakkuutähteiden poistamista harvennusmetsistä ei suositella kasvutappioiden vuoksi. Kielto on ehdottomin kuusikoissa. Avohakkuiden jälkeinen oksien ja latvusten keruu kuusikoista hyväksytään yleisesti.


Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2005

Vastaaja:


Kari Mielikäinen


tutkimusjohtaja


Metsäntutkimuslaitos