Jos napajäätiköt sulavat, niistä tuleva vesi voisi levitä koko maapallolle kymmeniä metrejä paksuna kerroksena.

Merenpohja antaa kuitenkin periksi lisäveden painolle ja vajoaa arviolta 15 metriä, jolloin mantereet nousevat vastaavasti noin 35 metriä.

Tällä tavalla maapallo pulskistuu vyötäröltään sen verran, että sen hitausmomentti kasvaa noin viisi miljoonasosaa. Koska pyörimismäärä säilyy, pyörimisvauhdin täytyy hidastua samat viisi miljoonasosaa. Samanlainen pyörimismäärän säilyminen hidastaa taitoluistelijan piruettia, kun luistelija ojentaa käsivarret sivulle.

Viisi miljoonasosaa merkitsee vuorokauden pitenemistä 0,4 sekunnilla. Jos muu ajanlasku pidetään entisellään, käyttöön on otettava karkaustunti, jotta kellon mukainen keskipäivä vastaa todellista keskipäivää. Karkaustuntia käytettäisiin 25 vuoden välein.

Julkaistu Tiede-lehdessä 4/2001

Vastaaja:


Juhani Kakkuri


professori


Geodeettisen laitoksen ylijohtaja 1977-1998

Reifengas
Seuraa 
Viestejä3139
Liittynyt30.5.2010

Hidastaako napajäätiköiden sulaminen maapallon pyörimistä?

Höpö-höpö! Merenpohjat ovat kilometrien syvyyksissä, eikä siinä parinkymmenen metrin pinnannousu tunnu missään. Manteret ja meret pysyvät paikoillaan - matalat (siis parinkymmenen metrin) rannikot vain vaihtavat paikkojaan. Mutta maapallon pyöriminen hidastuu teoriassa, vaan emme me sitä käytännössä huomaa.
Lue kommentti

Rinnan rikkahat ajavat,
käsityksin köyhät käyvät.

syytinki
Seuraa 
Viestejä8917
Liittynyt18.8.2008

Hidastaako napajäätiköiden sulaminen maapallon pyörimistä?

Hyvä vastaus muutenkin. Kertoo jotain outoa - etten sanoisi yleisen ilmastonmuutos-totuuden vastaista - ilmaston muutoksen seurauksena sulavien napojen aiheuttamista tulvista. Veikkaisin kuitenkin, että jos noin käy, että merenpohja painuu ja navat pullistuvat, olisi seurauksena pientä/suurta maanjäristystä ja tulivuoren purkauksia. Mikä on sellainen kauhukuva, jota en ole vielä lukenut ilmastoalarmistien huomanneen, mutta eivätköhän ne siitä.
Lue kommentti

Aikoinaan ruokahalukohtainen kylläisyys edisti terveyttä.

Ilmiölle on kehitysopillinen eli evoluutioon perustuva selitys. Kyllästyminen samaan ruokaan kehittyi satojentuhansien vuosien aikana esi-isillemme, jotta he pysyisivät terveinä.

Jos jokin runsaasti saatavilla oleva ruoka olisi maistunut jatkuvasti, yksipuolinen ravinto olisi pitkällä aikavälillä johtanut ongelmiin. Siksi ihmiselle kehittyi ruokalajikohtainen kylläisyys. Kun jostain ruoasta tuli kylläiseksi, toisen makuinen vielä maistui. Se takasi, että sai riittävästi kaikkia elintärkeitä ravintomme osia: vitamiineja, hivenaineita, hiilihydraatteja, proteiineja, rasvoja ja kuituja.

Ruokalajikohtaista kylläisyyttä säätelevät geenit, ja mekanismi vaikuttaa myös meissä tämän ajan ihmisissä. Jokainen on kokenut sen aterioidessaan. Kun pääruoan jälkeen tuntuu, että nyt jo riittää, erimakuinen jälkiruoka vielä maittaa.

Kivikaudella ruokalajikohtainen kylläisyys oli hyödyllinen ominaisuus, mutta nykyisessä yltäkylläisessä ruokamaailmassa se helposti johtaa liikasyöntiin.

Eräässä kokeessa testihenkilöt söivät runsaan viikon ajan aterioilla melko yksitoikkoista ruokaa. Koe toistettiin siten, että jokaisella aterialla oli yksi ruokalaji lisää. Tämä lisäsi ruokahalua siinä määrin, että testihenkilöt söivät joka päivä – huomaamattaan – yli 400 kilokaloria enemmän.

Vastaajana Pertti Mustajoki, professori, sisätautien erikoislääkäri.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2017

Jäinen kinkkku ei menetä yhtään enempää nestettä kuin sula. Kuva_ Shutterstock

Jäinen kinkku kypsyy aivan yhtä meheväksi kuin sula.

Joulukinkun voi panna jäisenä uuniin – oikeastaan kannattaa, vaikka se voi kuulostaa äkkiseltään järjen vastaiselta.

Jotta kinkku maistuisi mehevältä, valtaosa sen nesteestä pitäisi saada pysymään lihassa.

Jäinen kinkku muhii kuumassa pidempään, mutta huoneenlämpöön temperoitu viettää suuremman osan paistoajasta korkeassa

lämpötilassa.

Tällainen kuumakäsittely voi poistaa lihasta liiaksi nestettä. Kypsyessä pinnan lämpö siirtyy kohti kinkun keskiosaa. Jos lämpötilaero pinnan ja keskiosan välillä kasvaa liian suureksi, vesi karkaa lihassyistä liian aikaisin ja epätasaisesti.

Paistoimme viime vuonna HKScanin koekeittiöissä kymmeniä jäisiä ja huoneenlämpöisiä joulukinkkuja. Kaikki kypsennettiin paistopussissa alle 100-asteisessa uunissa.

Jääkinkut paistuivat pidempään, mutta niistä ei valunut yhtään enempää nestettä kuin sulana uuniin pannuista.

Sokkotesteissä kumpikin versio keräsi yhtäläisiä kehuja niin mausta kuin mehevyydestä. Joidenkin suussa jääkinkku maistui jopa mehevämmältä ja paremmalta.

Vastaajana Sami Lamminaho, tuotekehityskokki, HKScan.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2017